Laatukengille lepolestit ja rajallisesti kenkärasvaa, neuvoo vuoden käsityöläinen

Juho Ervingin verstaalle Helsinkiin lähetetään reunuskenkiä korjattavaksi eri puolilta Suomea. Kuva: Suomen käsityön museo/ Kalle Kervinen

Laatukenkien arvostus on nousussa. Myös miehet ovat alkaneet ymmärtää niiden päälle, iloitsee kengänkorjaaja Juho Erving. Suomen käsityön museo valitsi suutarina ja kengänkorjaajana työskentelevän Ervingin keskiviikkona vuoden käsityöläiseksi.

Ervingillä on Helsingissä oma suutarinverstas, jossa vanhat nahkakengät saavat tarvittaessa vaikka kokonaan uuden pohjan. Vaativa korjaus kannattaa tehdä esimerkiksi laadukkaalle reunuskengälle, jonka pohja on liimaamisen sijaan ommeltu päälliseen kiinni.

"Välillä tulee vastaan yli 10 vuotta vanhojakin kenkiä, joiden päällisissä ei ole mitään vikaa. Kun niihin vaihtaa uudet pohjat, voi varmasti sanoa, että ne menevät seuraavatkin 10 vuotta", Erving sanoo.

Sen sijaan huonolaatuisen nahkakengän tai halvan muovikengän korjaaminen voi tulla suhteessa kalliiksi. Kenkä voi korjaamisen jälkeen hajota pian toisesta kohdasta.

Kuusamosta kotoisin olevan Ervingin innosti alalle alun perin vintagekenkäharrastus. Niitä löytyy nykyään miehen kaapeista monta kymmentä paria.

Laatukenkiä on tehty paljon muun muassa Englannissa ja Amerikassa, mutta iso osa on myös kotimaisia.

"Suomessakin on ollut muinoin paljon huippukenkää: reunuskenkää, täyttä nahkaa, hyvistä materiaaleista tehtyjä ja viimeisteltyä. Suomalaisia kenkämerkkejä ja tehtaita oli ennen tosi paljon."

Vintagekenkien korjaamisen Erving on oppinut purkamalla kenkiä osiin ja entisöimällä niitä. Samalla hän on oppinut arvostamaan vanhaa käsityötaitoa.

Vaikka koneet ovat apuna, suutarintyössä tarvitaan edelleen lihasvoimaa, sitkeyttä sekä tarkkaa silmää ja kättä ohjaamaan leikkaamista, ompelua, liimaamista ja viimeistelyä.

Käyttäjältään laadukaskin kenkä vaatii hoitoa. Erving neuvoo huoltamaan kenkiä pyyhkimällä ne käytön jälkeen kurasta ja käyttämällä niissä lepolestejä. Sen sijaan liikaa rasvaamista kannattaisi välttää.

"Ihmiset tykkäävät käyttää rasvaa, mutta liika on liikaa, ja silloin kenkä voi mennä pilalle. Nahka menettää liiasta rasvasta ominaisuutensa eikä se enää hengitä. Kengästä tulee kostea eikä se pidä enää lämpöä."

Suomen käsityön museo valitsee vuoden käsityöläisen vuosittain Taidon päivänä. Valinnalla halutaan nostaa eri alojen ammattikäsityöläisiä esille. Aiempina vuosina tittelin ovat saaneet muun muassa parturimestari, kakkutaiteilija, neurokirurgian professori ja tatuointitaiteilija.