• VR myi junia ja sai samalla ensimmäisen kilpailijan lähijunaliikenteeseen – Suomen Lähijunat kaavailee reittejä esimerkiksi Turun, Tampereen ja Jyväskylän seuduille

    Suomen Lähijunien tavoitteena on liikennöidä suurilla kaupunkiseuduilla kulkevaa lähijunaliikennettä sekä kuntakeskuksia toisiinsa yhdistävää aluejunaliikennettä. Yhtiön mukaan liikennöinti voisi alkaa vuonna 2025.
    Suomen Lähijunista tulee VR:n lisäksi ensimmäinen operaattori Suomessa, joka omistaa ja operoi henkilöjunaliikennettä. LEHTIKUVA / Antti Aimo-Koivisto.
    Suomen Lähijunista tulee VR:n lisäksi ensimmäinen operaattori Suomessa, joka omistaa ja operoi henkilöjunaliikennettä. LEHTIKUVA / Antti Aimo-Koivisto.  
    Uutiset|Liikenne
    30.11.202312:47
    STT–

    Suomen Lähijunien omistukseen on tänään siirtynyt VR:ltä yksitoista lähijunaa, yhtiö kertoo. Kauppasummaa ei ole julkistettu.

    Suomen Lähijunien tavoitteena on liikennöidä suurilla kaupunkiseuduilla kulkevaa lähijunaliikennettä sekä kuntakeskuksia toisiinsa yhdistävää aluejunaliikennettä. Yhtiön mukaan liikennöinti voisi alkaa vuonna 2025.

    ”Meillä on Suomessa todella paljon palautettavissa olevia seisakkeita. Tarvetta on myös täysin uusille seisakkeille. Näillä toimenpiteillä voimme kuitenkin hyvin edullisesti saada suomalaisia raiteiden piiriin”, yhtiön varatoimitusjohtaja Jaakko Mustakallio kertoi tänään järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.

    Suomen Lähijunista tulee VR:n lisäksi ensimmäinen operaattori, joka omistaa ja operoi henkilöjunaliikennettä Suomessa. Lähijunaliikenteen aukeamisen taustalla ovat EU-säädökset, jotka avaavat monopolin alla toiminutta raideliikennettä Suomessa.

    VR:n uuden liikenteen johtaja Juho Hannukainen kertoi tiedotustilaisuudessa VR:n olevan tyytyväinen junakaupan toteutumisesta, sillä VR haluaa kasvattaa raidemarkkinaa ja edistää kilpailua raideliikenteessä.

    Ennen kaluston käyttöönottoa Suomen Lähijunat modernisoi VR:n myymät vanhat junat nykyisten esteettömyys- ja teknisten vaatimusten mukaisiksi. Yhtiön toimitusjohtajan Antero Alun mukaan nyt hankittujen junien ostohintaa suurempi kuluerä tuleekin olemaan niiden modernisointi.

    ”Käytännössä puramme junan kokonaan ja rakennamme kaiken uudestaan. Tuomme sisään uutta tekniikkaa”, Alku kertoi tiedotustilaisuudessa.

    Juniin asennetaan muun muassa ilmastointi, esteetön kulku ja latauspisteet. Lisäksi juniin on tulossa tietokonetyöskentelyyn soveltuvaa tilaa, hiljaista tilaa, monitoimitilaa sekä kahviautomaatteja.

    Suomen Lähijunien tavoitteena on jollakin aikataululla hankkia lisää junia. Yhtiön mukaan kaupunkiseutujen lähijunaliikenteen lisääminen on merkittävin tapa vähentää liikenteen ilmastopäästöjä.

    Vielä ei ole tiedossa, hankitaanko seuraavat junat uusina vai käytettyinä.

    ”VR:n vanhat junat ovat yksi vaihtoehto, toinen vaihtoehto ovat uudet junat. Myös junien vuokraaminen on vaihtoehto”, Alku kertoi.

    Mustakallion mukaan saatavilla olevaa valmista kalustoa on melko vähän, sillä Suomen raideleveys on eri kuin muualla Euroopassa.

    Uutena hankittavan junan käyttöikä on yhtiön mukaan tyypillisesti noin 40–50 vuotta. VR:ltä nyt hankittujen modernisoitavien junien jäljellä olevaksi käyttöiäksi on arvioitu noin 20 vuotta. Junat on VR:n mukaan valmistettu vuosina 1975–1981.

    VR on kertonut laittavansa ensi vuoden aikana myyntiin kymmenkunta liikennekelpoista dieselveturia. Vetureita on vapautumassa myytäväksi muun muassa päättyneen Venäjän-liikenteen, logistiikan tehostumisen ja uusien veturihankintojen myötä.

    Potentiaalia lähijunaliikenteelle on Suomen Lähijunien mukaan useilla reiteillä. Yhtiön suunnitelmissa on mahdollisia reittejä esimerkiksi Turun, Tampereen, Oulun, Jyväskylän, Vaasan, Kuopion, Mikkelin, Kouvolan ja Imatran seuduilla.

    Suurimmilla kaupunkiseuduilla tavoitteena on tarjota noin puolen tunnin välein kulkevaa lähijunaliikennettä. Kuntakeskuksia toisiinsa yhdistävä aluejunaliikenne puolestaan liikennöisi noin kahden tunnin vuorovälein.

    Nyt hankitulla kalustolla liikennöinti voidaan yhtiön mukaan aloittaa noin kolmella alueella. Ensimmäiset liikennöintireitit valikoituvat kuntien oman valmiuden mukaan.

    Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen ohjelmassa onkin lähijunaliikenteen markkinoiden avautumisen edistämisen lisäksi lisätty juuri alueiden omaa vastuuta lähijunaliikenteen järjestämisessä.

    ”Pallo on kunnilla”, Alku tiivisti tiedotustilaisuudessa.

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Luonto | Turistiryhmä ei voi vallata kansallispuiston autiotupaa jokaisenoikeudella, muistuttaa Metsähallitus: ”Valvontaa on tarve lisätä”

      Tilaajalle
    • 2

      Sähkö ja lämmitys | Miksi Norjassa uusiin taloihin vaaditaan savupiippu ja Suomessa ei? Asiantuntija vastaa

      Tilaajalle
    • 3

      Talous | Selvitimme, kuinka paljon kunta hyötyy puolentoista miljardin datakeskuksesta kiinteistöveroina

      Tilaajalle
    • 4

      Luonto | Näin jokaisenoikeuksia ylitetään rikollisilla tavoilla – poliisi: ”Ihmiset eivät selvästikään tiedä”

      Tilaajalle
    • 5

      Eläimet ja kasvit | Iisalmessa metsästyksessä haavoittunut villisika löydettiin kuolleena

    • 6

      Politiikka | IS: Näin monta maanviljelijää on eduskunnassa – katso kaikkien kansanedustajien työhistoria

    • 7

      Yhteiskunta | Yli 65-vuotiaiden alkoholinkäyttö kasvaa, vaikka nuorempien on vähentynyt – professori kertoo syyn

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Jos työkoneen leveys on yli 2,6 metriä, tulee muuta liikennettä varoittaa leveästä kuljetuksesta huomiomerkein tai heijastimin. Kuvassa muokkain on juuri avattu kuljetusasennosta.

    Koneviesti | Traktorit osallisena noin 200 henkilövahinkotapaukseen liikenneonnettomuuksista vuosittain – nämä ovat traktorin liikennekäytön riskit

  • Koneviesti | Lukijan idea: Ketjutalja kippinä mönkijässä

  • EU:n komissio katsoo, että nykyisillä säännöillä ei puututa riittävästi ilman pilaantumiseen ja ajoneuvojen aiheuttamaan meluun. Muun muassa pienhiukkaspäästöjen valvonta vaatisi uusia mittausmenetelmiä.

    Koneviesti | EU:n komissio pyrkii vähentämään liikenteen haittoja – turvajärjestelmiä ja pakokaasuja halutaan valvoa tehokkaammin