Sähkö maksaa, pitäisikö lämmittää pitkästä aikaa takka? Näin kokematonkin kohtaa tulen arjessaan turvallisesti
Suomen pelastusalan keskusjärjestön Spekin erityisasiantuntija Kari Telaranta kertoo MT Livessä, millaisia tulipaloriskejä suomalaiset arjessaan kohtaavat.Tilaajalle
Kari Telaranta muistuttaa, että sähkökiuas ja liesi aiheuttavat merkittävän määrän tulipaloista Suomessa. Kuva: Sanne KatainenTulipaloriski kasvaa, kun kalliin sähkön tilalle otetaan vaihtoehtoisia lämmitysmuotoja.
”Esimerkiksi valopetrolilla tai nestekaasulla toimivat puhaltimet ovat tulleet lämmitysvälineiksi sähkön tilalle. Tällöin myös riskit voivat kasvaa. Samoin puulämmittäminen voi olla tulipaloriski varsinkin, jos ei ole tottunut käyttäjä”, kertoo erityisasiantuntija Kari Telaranta Suomen pelastusalan keskusjärjestö Spekistä.
Telaranta vastaili turvalliseen lämmittämiseen liittyviin kysymyksiin MT Live -ohjelmassa. Telarantaa haastatteli MT:n toimituspäällikkö Stina Haaso.
Telarannan mukaan tyypillisin virhe, jonka kokematon puulämmittäjä tekee, on tulisijan lataaminen liian täyteen. Tällöin hormi saattaa ylikuumentua ja aiheuttaa tulipalon.
Märän puun polttaminen voi puolestaan kerryttää hormiin nokea ja aiheuttaa nokipalon. Tulisijassa saatetaan myös polttaa jotain muuta, kuin puuta.
”Tulisijat on kuitenkin tarkoitettu puun polttamiseen, ei esimerkiksi jätteenpolttolaitoksiksi”, Telaranta muistuttaa.
Jos aikoo alkaa lämmittää kauan käyttämättä ollutta tulisijaa, se on syytä ensiksi nuohota.
Vakituisesti asutuissa rakennuksissa olevat tulisijat tulee sisäministeriön mukaan nuohota vuosittain. Vapaa-ajan asunnoissa nuohousväli on joka kolmas vuosi.
Nuohoamisen laiminlyönti voi vaikeuttaa myös vakuutuskorvausten saamista, mikäli tulipalo pääsee syttymään.
”Jos tulisijaa ei ole aikoihin poltettu, se täytyy nuohota. Ammattilainen osaa myös neuvoa tulisijan käytöstä”, Telaranta muistuttaa.
Viime talvena sattui useita tapauksia, joissa väärin sijoitettu tuhkaämpäri aiheutti tulipalon. Telarannan mukaan tällaisissa tilanteissa kyse on usein ajattelemattomuudesta.
”Tuhka saatetaan esimerkiksi laittaa muoviämpäriin joka vielä sijoitetaan väärään paikkaan. Tuhkan pitäisi antaa jäähtyä ja laittaa se metalliämpäriin.”
Vanhan kansan suosima lämmönsäästökeino on sulkea pellit nopeasti tulen sammuttua. Telaranta ei tätä keinoa kokeilisi.
”Omalla vastuulla, mutta minä ei ainakaan uskaltaisi.”
Peltien liian varhaisesta sulkemisesta voi huoneilmaan myös muodostua tappava annos häkää. Telarannan mielestä turvallisinta on antaa tulisijan sammua ja jäähtyä kaikessa rauhassa. Hän suosittelee sulkemaan pellit vasta seuraavana aamuna.
”Jos tulisijaa ei ole aikoihin poltettu, se täytyy nuohota. Ammattilainen osaa myös neuvoa tulisijan käytöstä.” Kari Telaranta
Telarannan mielestä tietynlainen uusavuttomuuden lisääntyminen saattaa lisätä tulipaloriskiä. Tämä näkyy kenties yllättäen keittiössä.
”Ei välttämättä ymmärretä, että liesi on kodin vaarallisin laite. Ruoanlaiton yhteydessä syttyy merkittävin osa Suomen asuinrakennuspaloista”, Telaranta kertoo.
Myös sähkökiukaat ovat hänen mukaansa mahdollinen paloturvallisuusriski. Usein saunasta alkavat tulipalot johtuvat siitä, että sähkökiukaan läheisyyteen on sijoitettu pyyhkeitä, pyykkejä tai vastaavia tulenarkoja asioita.
Usein kyse voi olla siitä, että ihmiset eivät tule kunnolla ajatelleeksi toimintansa seurauksia.
”Mennään tietynlaisella automaatiolla, kuin pelattaisiin kännykkäpeliä”, Telaranta kuvailee.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
