Sitra: kotimaista härkäpapua tuontisoijan tilalle
Yhteensä ravinnekierron tehostaminen kasvattaisi kansantaloutta 510 miljoonalla eurolla, kertoo Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran teettämä raportti.
Tuontisoijan korvaaminen härkäpavulla kohentaisi Suomen vaihtotasetta 50 miljoonalla eurolla, kertoo Sitra. Kuva: Hanna KoikkalainenSitra, Baltic Sea Action Group BSAG ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto ehdottavat tiedotteessaan panostamista kiertotalouteen. Kaikkiaan luonnonvarojen kierrätys toisi jo muutamalta toimialalta 2,5 miljardia euroa lisäarvoa kansantalouteen. Ravinnekierron tehostaminen toisi vielä 510 miljoonaa lisää.
Ravinnekierron tehostamisen vaikutuksista kertoo Sitran konsulttiyhtiö Gaialla teettämä, vielä julkaisematon raportti "Ravinteiden kierron taloudellinen arvo ja mahdollisuudet Suomelle".
Yksittäisistä toimenpiteistä esimerkki on tuontisoijan korvaaminen kotimaisella härkäpavulla, mikä kohentaisi Suomen vaihtotasetta noin 50 miljoonalla eurolla.
Johtaja Mari Pantsar Sitrasta patistaa tiedotteessa hallitusta tekemään valintoja bio- ja kiertotalouden edistämiseksi.
"Kannattaisi keskittyä muutamaan kärkeen, joilla luodaan uutta kasvua ja saavutetaan kansantaloudellista hyötyä."
Sitran, BSAG:n ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston aiemman ehdotuksen mukaan kymmenen prosenttia Suomessa syntyvästä lannasta voitaisiin vuonna 2020 jalostaa kierrätyslannoitteiksi.
Vuonna 2023 tulisi kerätä ja hyödyntää kaikki Suomen biojätteet. Vuonna 2035 Suomen jätevesistä otettaisiin kiertoon fosforin lisäksi typpi sekä hiili.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat