Uutinen Haapajärven kaupungin selvityksestä sellutehtaan rakentamisedellytyksistä (”Haapajärvi haluaa sellutehtaan”, MT 27.1.) sai sekä kannustavia että kielteisiä kommentteja.
Nimimerkki Hyväksi käytetty ja käytetään ehdottaa ammattiyhdistysliikettä tehtaan rahoittajaksi.
”Tilaisuus ammattiyhdistysliikkeeltä näyttää työllistämiskykynsä. Esimerkiksi asuntosijoittamisesta, jolla riistävät vuokralaisia, ohjattaisiin teollisuuden työpaikkojen luomiseen.Tässä oiva tilaisuus tarttua toimeen ja näyttää osaamisensa.”
Nimimerkki Just ei kaipaa tehdasta maaseudulle.
”Siinä rikotaan taas sitten syrjäseudun rauha ja hirveä haju ilmassa 24/7. Jos se johonki tänne laitetaan niin ängetkää keskustaan se.”
Juttu saksalaisesta poronkasvattajasta (”Poro pärjää Saksankin laitumilla”, verkossa 28.1.) innosti Kai Lähteenmäen visioimaan uusia elinkeinoja Suomen maaseudulle.
”Riistan kasvatus olisi sopivaa myös Suomen maaseudulle. Brasiliaan ne eivät onneksi sopeudu, kuten nuo nautaeläimet...
Porot, biisonit, Highland-karja, jne – niille on Suomessa tilaa ja sopiva ilmasto.
Alan osaamista pitäisi vahvistaa ja tukea reilusti koetoimintaan, jotta laajalle siirtymiselle tuohon suuntaan olisi vahva pohja.
Samoin Suomeen sopisi tuo uusi villitys – hyönteiset, jotka on erittäin tehokkaita muuttamaan ravinteita proteiineiksi.
Monet vanhat navetat ja sikalat sopisivat hyvin siihen toimintaan.
Tutkitaanko tätä missään meillä? Alalle tulevat yrittäjät tarvitsevat tuekseen koulutusta ja tutkittua, koeteltua tietoa.”
Ruuan tuotantomenetelmien kestävyydestä ilmestyi kaksi uutista: yksi lohesta ja toinen ananasmehuista.
Myy arvostelee Lidl-kauppaketjua, joka ei paljasta myymänsä mehun alkuperää (”Ananasmehun tuotannossa paljastui taas pakkotyötä”, verkossa 28.1.).
”Mikäli kauppaketju ei suostu paljastamaan tavaran alkuperätietoja, voidaan tästä vetää yksioikoinen johtopäätös tuotteen tuotannon eettisyydestä. Tietynlainen liikesalaisuushan sekin on, että thaimaalainen mehutehdas on hikipaja. Kun itse kerää marjat ja hedelmät sekä tekee niistä mehut itse, tietää miten eettisesti mehu on tuotettu!”
Erik Herlevi täydentää MT:n uutisen lohitietoa (”WWF kehottaa välttämään norjalaista lohta”, verkossa 30.1.).
”Yksi olennainen Itämeren loheen liittyvä asia jäi mainitsematta. Siinä on paljon dioksiinia. Liian suuret lohikiintiöt eivät ole ainoa ongelma lohen lisääntymisen kannalta. Ongelma on myös sekakantakalastus. Istutetun lohen seassa kalastetaan niiden jokien lohia, joiden kannat ovat uhanalaisia.”
HENRIK SCHÄFER