Sote-uudistus lähtee lausuntokierrokselle – mukana Etelä-Savon maakunnan hajottaminen

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen työstämän sote-uudistuksen lausuntokierros käynnistyy tänään.

Lausuntokierrokselle lähtevässä soten esitysluonnoksessa selviävät tarkemmat yksityiskohdat siitä, miten sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistus aiotaan toteuttaa.

Lausuntokierroksella 1201-sivuinen esitysluonnos on syyskuun loppuun. Eduskunnan käsittelyyn paketti olisi tarkoitus tuoda joulukuussa.

Sote-maakuntia on esityksessä 21. Tämän lisäksi on Helsingin kaupunki, jolla on erillisratkaisut palveluiden järjestämisessä. Sote-maakunnilla on yksi johto ja rahoitus.

Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioita on esityksessä 195.

Hallituksen esittely on lausuntokierroksella syyskuun loppuun, minkä jälkeen esitys siirtyy käsiteltäväksi eduskuntaan.

"Eduskuntakäsittely kestää, niin kauan kuin eduskuntakäsittely kestää", sote-uudistusta vetävä perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) totesi.

Hallituksen aikataulun mukaan sote-lait tulisivat voimaan loppukeväästä 2021.

Maakuntavaaleja kaavaillaan alkuvuodelle 2022. Mikäli hallituksen toivoma aikataulu pitää, maakunnat aloittaisivat toimintansa vuoden 2023 alussa.

Marinin hallituksen esittämässä mallissa on 21 sote-maakuntaa sekä Helsinki ja viisi yhteistoiminta-aluetta erityistason palveluita varten.

Perusajatuksena sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen siirtyy kunnilta suurempien yksiköiden eli maakuntien harteille.

Kuntaministeri Sirpa Paateron (sd.) mukaan esityksessä sote-maakuntien vastuulla on järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi.

Tässä on huomattava ero Sipilän kauden sote-uudistukseen, jossa maakuntien hoidettavaksi oli siirtymässä soten lisäksi myös laaja joukko muita tehtäviä.

Sipilän hallituksen ajama soten niin sanottu valinnanvapaus on haudattu.

Marinin hallituksen mallissa sote-maakuntien rahoitus perustuu suurelta osin valtion rahoitukseen, mutta myös maakuntien verotusoikeutta valmistellaan. Valmistelu tapahtuu parlamentaarisessa komiteassa, eli kaikkien eduskuntapuolueiden kesken.

Hallituksen sisällä on poliittista erimielisyyttä siitä, kuuluuko Itä-Savo jatkossa Etelä-Savon vai Pohjois-Savon maakuntaan.

Kiurun tänään esittelemän lausuntokierroksen pohjassa Itä-Savon maakunnat olisivat tulossa osaksi Pohjois-Savon maakuntaa.

Ministeri Kiuru on aiemmin korostanut, että Savonlinnalle ja sen ympäryskunnille Etelä-Savo ja Pohjois-Savo ovat tasavertaisia vaihtoehtoja.

Lopullinen ratkaisu Itä-Savon suuntautumisesta tehdään vasta lausuntokierroksen lopuksi.

Hallituspuolue keskusta on vastustanut raivokkaasti mallia, jossa Etelä-Savo nykymuodossaan lakkaisi.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) kommentoi viikko sitten sunnuntaina MT:lle, että puolue hajottaa hallituksen, jos Etelä-Savo hajotetaan.

Kiurua uhkaus ei näytä hetkauttavan, sillä Etelä-Savon maakunnan purkaminen on lausuntoesityksen pohjana.

Lisää aiheesta:

Keskusta ja Kiuru kaivautuvat asemiin: Keskustan eduskuntaryhmä ei hyväksy Etelä-Savon maakunnan hajottamista missään oloissa – "Asia on kyllä Krista Kiurulla ja demareilla tiedossa"

Maakuntarajoista uhkaa syntyä hallituskriisi: "Jos Etelä-Savo hajotetaan, hajottaa keskusta hallituksen"