Primulassa uunit kuumana ja leipää paistetaan kolmessa vuorossa – vienti aukesi Lidlin verkoston kautta ja liikevaihto moninkertaistui
Laatuvaatimukset Lidlin ketjuun ovat kovat. Mutta kun ne läpäisee, on tarjolla valtavat markkinat.
”Kaurapalojen osuus on 60 prosenttia viennistä ja rukiille jää 40 prosentin osuus”, Primulan toimitusjohtaja Markus Gotthardt sanoo. Vuorokaudessa valmistuu 160 000 leipää. Kuva: Kari Salonen”Ne on kovia tinkimään. Helpolla ei pääse. Laadun erinomaisuus on itsestään selvyys ja Euroopassa tuotteen laadulle ja laadun tasaisuudelle on erittäin kovat vaatimukset”, kuvaa järvenpääläisen Primulan leipomon toimitusjohtaja Markus Gotthardt kaupankäyntiä Lidlin Suomen kanssa.
Gotthardt tietää, sillä hän on virittänyt Primulan luomukaura- ja ruispalojen tuotannon Lidlin logistiikkaketjuun ja vaatimustasoon sopiviksi.
Yhteistyö on edennyt pikavauhtia. Leivät saatiin Suomen kauppoihin helmikuussa 2016 ja vienti kauppaketjun logistiikan kautta Keski-Eurooppaan alkoi marraskuussa.
Leipää menee nyt Puolaan, Slovakiaan ja Ruotsiin. Kasvun varaa olisi, sillä esimerkiksi Saksa on kokonaan avaamatta.
Ja tavara liikkuu. Yrityksen liikevaihto on pompannut vuoden 2015 alle kahdesta miljoonasta tämän vuoden yli kymmeneen miljoonaan euroon.
”Eurooppaan lähtee kuusi autoa viikossa. Linja pyörii kolmessa vuorossa ja kapasiteetti on tapissa. Nykylinjoilla ei voi tuotantoa nostaa, vaikka kysyntää olisi.”
Primulalla on paljon pelissä Lidlin kanssa. Liikevaihdosta 40 prosenttia tulee viennistä ja Lidl on ainoa väylä.
”Vaihtoehto olisi, että ei myy lainkaan, eikä sekään ole hyvä. Lidl on nostanut meidän leipää esille kaupoissa. Ja tuotetta on esitelty Lidlin omille hankkijoille.”
Esimerkiksi Keskon kanssa Kiinan viennistä Primula ei ole neuvotellut.
Lidlin pyynnöstä palojen kokoa kasvatettiin, painoa on sata grammaa.
Lidl tekee pääasiassa vuoden sopimuksia. Primulalla on ensi vuoden paperi sovittuna.
”Jos Lidl lupaa jotain, se pitää ja tilaukset tulee. Sitoutuminen tuotteeseen on vahvaa ja teollisuus saa vastinetta lupauksille”, Gotthardt kehuu.
Nykylaitteilla tuotantoa ei voi lisätä. Kasvuhyppy onnistuu vain investoimalla uuteen linjastoon.
Laajennuksesta on piirustukset valmiina ja hallissa olisi tilaa. Päätös vaatii kuitenkin vahvan viestin ostojen jatkumisesta.
Lidl Suomen kaupallisen johtajan Timo Hansion mukaan pidemmät sopimukset ovat mahdollisia investointirauhan takaamiseksi.
”Ei ole meidän intressi jättää yrityksiä pulaan”, Hansio sanoo.
Kasvu ja kovat vaatimukset tekivät Primulan viime vuodesta opettelun vuoden.
Koko tuotantoketju oli käytävä läpi raaka-aineista logistiikkaan, jotta Lidlin vaatimukset täyttyivät.
Samaan aikaan lupaukset asiakkaalle oli pidettävä. Se vaati välillä nopeita päätöksiä, joiden hintaa ei ehditty miettiä ja tulos jäi huonoksi.
Nyt oikeita tuotantotapoja on opittu ja ensi vuonna tulos kääntyy jo plussalle. Liikevaihto noussee 12 miljoonaan euroon.
Primulan vientimalli on hyvin yksinkertainen. Leipomo on läpäissyt Lidlin laatuvaatimukset ja on liikkeellä kahdella hyväksi todetulla tuotteella.
Suomen Lidl on nostanut leipiä kansainvälisille ostajille ja tuote on lyönyt läpi. Nyt Primula voi keskittyä tuotantoon.
Muu ei olisikaan mahdollista, sillä organisaatio on ohut. 34 työntekijästä neljä on tuotannon ulkopuolella.
Hansion mukaan suomalaisen leivän laaja kirjo voi hyvinkin purra Euroopassa. Nostetta voisi olla myös funktionaalisilla tuotteilla, kuten marjatuotteilla.
Leipien pohjana on kotimainen kaura ja ruis. Luomukaurasta alkaa Gotthardtin mukaan olla pulaa.
”Meille myllyt ovat taanneet ne tonnit mitä tarvitaan. Raja ei ole vielä vastassa. Mutta siirtyminen luomutuotantoon on hidasta.”
Primula on erikoistunut paistopisteleipään. Tavara lähtee tehtaalta pakasteena ja leivät paistetaan kaupoissa. Se sopii vientikuvioon, sillä suurissa marketeissa Keski-Euroopassa paistopistekulttuuri on vahva.
Primulan markkinaosuus Suomessa on noin pari kolme prosenttia. Mutta Puolan ja Slovakian palaruisleivän markkinoista osuus voi olla lähes sata.
”Ei siellä muita tämän tyyppisiä leipiä ole. Ne on isoja leipämaita, mutta ruisleipää ei ole”, Gotthardt tuumii.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat