Kelkkailuun järjestetään reitit valitettavan usein pakkokeinoin. Reiteistä perustellaan olevan jopa etua maanomistajalle. Pakkokeino ei ole etu, vaan suuri haitta. Mielestäni yksityistä maanomistusta pitäisi kunnioittaa ja pakkokeinoja välttää.
Uskomattomalta perusteelta kuulostaa se, että moottorikelkkareitistä tulee erinomainen tilustie maanomistajalle. Ei se niin mene. Maanomistaja ei voi virallista moottorikelkkareittiä käyttää vapaasti tilustienä.
Savottatöitä tehdään talviaikaan ja virallisen reitin lähellekään ei saa mennä savottaa tekemään ilman ilmoitusta ja lupaa. Maanomistajan täytyy osoittaa vaihtoehtoinen kulkureitti. Metsäfirmat luultavasti vierastavat talvisia savotoita reittien vieressä jo onnettomuusriskinkin takia. Traktorillakaan ei niin vain reitin yli ajella.
Kesällä tästä virallisesta reitistä tuskin on aina iloa tilustienä. Hyvin monessa tapauksessahan on jo käynyt niin, että luvaton liikenne on karannut käsistä jo epävirallisillakin kelkkailu-urilla. Mönkijöitä ja mopoja näyttäisi usein liikkuvan juuri näillä urilla luvattomasti. Maanomistaja ei yleensä ilahdu tästä.
Jos reitti olisi maanomistajan etu, niin reitistöhän ei saisi siinä tapauksessa alentaa maan arvoa. Mutta se laskee sitä. Virallisesta reitistä täytyy olla 200 metrin ns. suojavyöhyke, johon ei saa rakentaa. Siinähän sitten tulee 400 metrin levyinen kaistale johon ei asutusta saa rakentaa. Suojavyöhyke kun tulee reitin molemmille puolille. Tietenkin maanarvo laskee jos aikaisemmin on suunnitellut näitä maita tonttimaiksi. Kukaan tuskin ostaa täydellä hintaa rakennustontiksi tonttia, johon ei saa rakentaa.
Metsänomistajalle arvoa alentaa myös se, että reitin kohdalla ei enää tule puustotuloja.
Melkoinen huononnus maanomistajan etuihin on myös virallisesta kelkkareitistä tuleva merkintä kiinteistörekisteriin. Reitti on pysyvä rasite ja pysyy siinä, vaikka maanomistussuhteet muuttuisivatkin.
Korvaus joka reitistä maksetaan on naurettavan alhainen. Se ei kata lainkaan reitin mukanaan tuomaa harmia.
Mielestäni on maanomistuksen aliarviointia perustella näitä pakkoreitityksiä maanomistajan eduilla. Tilustiet saadaan kyllä näin maansiirtokoneiden aikana tehtyä muutenkin kuin kelkkailureitistöjä perustamalla.
Matkailu ja kelkkailun harrastajat toki haluavat ymmärrettävästi mahdollisuuksia kelkkailuharrastukseensa. Kelkkailua voi harrastaa myös epävirallisilla urilla, jotka ovat maanomistajan kannalta parempi vaihtoehto. Urat on sovittava maanomistajan kanssa yhteistyössä, koska toisen yksityistä omaisuutta tulee kunnioittaa.
Minna Reijonen
Nilsiä
Kesällä
virallisesta
reitistä tuskin on iloa tilustienä.