Liikenneverkkotyöryhmä yksimielisenä: liikenneverkon rahoitustasoa nostettava

Tie- ja rataverkon korjausvelan vähentämiseen tulisi osoittaa vuosittain vähintään 300 miljoonan euron lisärahoitus, esittää liikenneverkon rahoitusta pohtinut parlamentaarinen työryhmä yksimielisesti. Tämä tarkoittaisi vähintään noin 1,3 miljardin euron vuosittaista perusväylänpidon rahoitusta.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) mielestä työryhmän ehdotusten toteutuessa liikenneverkkojen korjausvelan hoitamiseen saataisiin paljon kaivattu, pysyvä rahoitustason korotus.

"Vähintään 300 miljoonan euron vuosittainen lisärahoitus parantaisi liikenneturvallisuutta, liikenteen sujuvuutta ja koko liikenneverkon kunnossapitoa", Berner sanoo tiedotteessa.

Vuoden työskennellyt työryhmä julkaisi loppuraporttinsa liikenneverkon ylläpitoon ja kehittämiseen tarvittavista keinoista tänään. Työryhmän mukaan liikenneverkon rahoitustaso sekä lyhytjänteinen väyläpolitiikka ovat toimineet yhteiskunnan kehityksen esteenä.

Työryhmä esittää, että jatkossa liikenneverkkoa pidettäisiin kunnossa ja kehitettäisiin parlamentaarisesti valmistellun 12-vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaisesti. Liikennejärjestelmäsuunnitelma muun muassa sisältäisi kehittämisen ja kunnossapidon kannalta keskeiset hankkeet ja liikenteen palveluiden kehittämisen.

Bernerin mukaan valtakunnallisen suunnitelman avulla olisi mahdollisuus kehittää ja korjata liikenneverkkoa pitkäjänteisesti.

"Tämä malli on toiminut hyvin esimerkiksi Ruotsissa", Berner sanoo tiedotteessa.

Suunnitelmaa toteutettaisiin julkisen talouden suunnitelman puitteissa, ja ensimmäisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelu voitaisiin aloittaa jo kuluvalla hallituskaudella.

Työryhmä ehdottaa, että myös liikenneverkon kehittämiseen tarvitaan riittävä rahoitustason nosto ja talousarviorahoitusta pitäisi voida jatkossa käyttää joustavammin kehittämishankkeisiin. Lisäksi kehittämishankkeissa voitaisiin käyttää aiempaa useammin hankekohtaisia yhtiöitä.

"Varsinkin suurissa infrahankkeissa voitaisiin hyödyntää hankeyhtiömallia aiempaa enemmän, jolloin hankkeita päästäisiin toteuttamaan nopeammin ja tehokkaammin. Hankekohtaisen yhtiön omistajia voisivat olla valtion lisäksi esimerkiksi eläkeyhtiöt ja muut yritykset", Berner toteaa.

Työryhmä ei ottanut työssään kantaa käyttäjämaksuihin maanteillä tai katuverkolla, vaan totesi, että näiden tarve tulee arvioida erikseen. Sen sijaan raportissa todettiin, että nykyisin käytössä olevia rata- ja väylämaksuja voitaisiin hyödyntää jatkossakin. Tiedotteen mukaan työryhmä ei tehnyt liikenteen verotusta koskevia ehdotuksia.