Puolustusvoimien palveluksessa on ihmisten lisäksi noin 120 koiraa – sotakoiran on oltava luonteeltaan rohkea ja itsevarma

Lauantaisessa puolustusvoimain lippujuhlan päivän paraatin ohimarssissa nähtiin tänä vuonna ensi kertaa myös viranomaisten koiraosasto. Puolustusvoimien koirien lisäksi marssissa nähtiin Rajavartiolaitoksen, Helsingin poliisilaitoksen, Tullin sekä Helsingin etsintä- ja pelastuskoirayhdistyksen koiria. Ohimarssiin osallistui 21 koirakkoa eli koiraa ohjaajineen.

Puolustusvoimien palveluksessa on noin 120 sotakoiraa. Niiden tehtävät ovat käytännössä samoja rauhan ja sodan aikana, Porin prikaatin sotakoiraosaston ylikersantti Linda Kaasalainen kertoo.

”Sotakoirat koulutetaan partiokoiriksi, räjähde- ja huume-etsintöihin sekä jäljittämään ihmisiä.”

Puolustusvoimien sotakoiraosasto sijaitsee Porin prikaatissa.

Puolustusvoimien koiraosaston rotukirjo on Kaasalaisen mukaan laaja. Yleisimpiä rotuja ovat saksanpaimenkoira, belgianpaimenkoira malinois sekä labradorinnoutaja, mutta palveluksessa on myös jackrussellinterriereitä ja kultaisianoutajia.

Koiran luonteenpiirteillä on suuri merkitys, ja Kaasalainen korostaa erityisesti kahta asiaa.

”Koiran täytyy olla rohkea ja itsevarma.”

Koirat tulevat sotakoirakoulutukseen yleensä pentuina. Viimeistään kolmen vuoden ikäisenä ne tasotarkastetaan. Tarkastuksessa selvitetään, että koira on varmasti työkuntoinen, kouluttautunut hyvin ja suoriutuu sille annetuista tehtävistä, Kaasalainen kertoo.

Oppiminen ei kuitenkaan pääty siihen.

”Sotakoirilla ja ohjaajilla koulutus kestää läpi elämän.”

Koirat pääsevät yleensä noin 8–10-vuotiaina eläkkeelle, jos niiden terveydentila sallii työskentelyn siihen asti.

Koirat ovat valtion omistamia, mutta ne on merkitty ohjaajilleen eli koira ja ohjaaja muodostavat työparin. Eläkepäivänsä koirat viettävät ohjaajiensa luona.