Aurinkovoima etenee vauhdilla Lounais-Suomessa – Huittisten suurhanke on paisunut, kun maanomistajat ovat innostuneet asiasta

Suomi vannoo tuulivoiman nimeen, kun maata kammetaan hiilineutraaliksi ja uusiutuvaa energiaa halutaan nopeasti lisää. Tuulimyllyjen varjossa muhii kuitenkin toinen energialähde, joka saattaa kasvaa tuulivoimaakin nopeammin.

Aurinkovoima kiinnostaa etenkin maan eteläosissa.

Maaseudun Tulevaisuus kysyi Okra-messuja lähinnä olevilta kunnilta aurinkovoiman hankkeista. Lähes kaikissa on ainakin jonkinlaisia suunnitelmia.

Ensimmäiset kohteet on luvitettu ja rakentaminen alkanee lähiaikoina. Suunnitteluvaiheessa on vielä paljon lisää.

Kysely lähetettiin Okra-kentästä enintään 40 kilometrin päässä linnuntietä sijaitseviin kuntiin. Haaviin jäi 11 kuntaa ja kaupunkia.

Vahvimmin aurinkovoimaan ollaan investoimassa Huittisissa, Säkylässä ja Loimaalla. Jokaisessa on menossa satojen hehtaarien hankkeita.

Okran kotikunta Oripääkin saattaa nousta aurinkovoimalakartalle, mikäli alkuvaiheessa oleva kohde toteutuu kuntataajaman eteläpuolella, kunnanjohtaja Timo Tolppanen Oripäästä toteaa.

Aurassa ei ole tiettävästi yhtään aurinkovoimahanketta menossa. Kunta on pieni eikä sopivia voimala-alueita taida olla, kertoo kunnanjohtaja Terhi Källi Aurasta.

Myös Marttilassa on ollut hiljaista.

Okran lähikunnista saatujen tietojen mukaan aurinkovoimaloille ollaan varaamassa pitkälti yli 3 000 hehtaaria, metsää ja myös peltoa.

Hankkeita voi olla enemmänkin. Voimaloita suunnittelevat ottavat yhteyttä kuntaan yleensä vasta, kun vuokrasopimuksia on tehty ja hankkeita aletaan luvittaa.

Säkylään on tulossa kolmen ison aurinkovoimalan lisäksi kaksi tuulivoimapuistoa, joista kummassakin on kuusi voimalaa, kunnanjohtaja Teijo Mäenpää kertoo.

Suurinta aurinkovoimalaa kaavaillaan Huittisiin. Siellä kaupunki kaavoittaa 1 463 hehtaarin aurinkovoimalaa Valtatie 2:n ja kantatie 41:n lounaispuolen metsäiseen maastoon.

Hanke on tiettävästi Suomen suurin.

Voimalarakentamiseen ollaan varaamassa 770 hehtaaria. Reilun kilometrin päässä on varaus tuulivoimaloille ja sen takana häämöttää yksi Säkylän parinsadan hehtaarin kokoiseksi kaavailluista varauksista.

Jättihanketta koskevan osayleiskaavan valmistelu on menossa ja osallistumis- ja arvointisuunnitelma oli nähtävänä kesäkuun loppuun. Jos hanke etenee juohevasti, kaava saa lainvoiman vuoden päästä.

Voimala-alueen läpi kulkee kaksi 400 kilovoltin kantaverkkolinjaa ja Fingridin muuntoasema sijaitsee alueen keskellä. Sen kautta sähköä pystytään syöttämään vaivattomasti valtakunnan verkkoon, toteaa rakennusneuvos Seppo Malmi Sun 2:sta.

Hanke on paisunut alkuperäisestä, kun maanomistajat ovat innostuneet asiasta eikä muillakaan ole ollut juuri sanomista.

Huittisiin on tulossa tiettävästi Suomen suurin aurinkovoimala. Kalle Kuiko näkyy pikkiriikksenä mustana pisteenä metsää halkovalla tiellä.  Kuva: Pasi Leino

Kalle Kuiko on yksi yli kahdestakymmenestä maitaan voimalahankkeelle vuokranneista.

Maanomistajien asenteet ovat Kuikon mukaan muuttuneet aiempaa myönteisemmiksi. Ehkä Ukrainan sota ja sähkön omavaraisuuden nostaminen painavat vaakakupissa.

Kuikon mukaan isot voimalahankkeet vievät aikaa toteutuakseen.

”Asioiden pitää sujua juohevasti, jos viidessä vuodessa päästään rakentamaan. Moni asia ehtii muuttua sinä aikana. Huittisen kohde rakentuu todennäköisesti useassa vaiheessa, jos se toteutuu.”

Kunnissa suhtaudutaan pääosin myönteisesti tai neutraalisti aurinkovoimaloihin, kuntien ja kaupunkien johtajat toteavat MT:lle.

Poikkipuolista sanaa ei ole kuultu, toteaa Kosken kunnanjohtaja Henri Partanen.

Koskella on työn alla kaksi aurinkovoimahanketta, joiden yhteisala on 220 hehtaaria.

Toisaalta ala on uusi eikä kokemuksia ole vielä karttunut. Tilanne on samantapainen kuin tuulivoimaloiden rakentamisen alkuaikoina.

Alaa kuvataan kuntien johtavien virkamiesten mukaan villiksi länneksi. Pelisääntöjä ei ole, vaikka aurinkovoimaa suunnitellaan kiivaasti ja maanomistajien kanssa tehdään vuokrasopimuksia.

Ympäristöministeriön ohjeistusta odotetaan, mutta se saadaan aikaisintaan ensi vuonna, toteaa johtava rakennustarkastaja Harri Salminen Loimaalta.

Ensimmäiset soraäänet on kuultu Loimaalla, missä Haaran kylälle luvitettu aurinkovoimala on tulossa aivan asutuksen lähelle. Asukkaat ovat valittaneet ja pelkäävät, että maalaismaisema muuttuu teollisuusympäristöksi.

Vuokrahinnoissa haitari on laaja muutamasta sadasta eurosta aina 2 000–3 000 euroon hehtaarilta.

Myös kunnat ovat kiinnostuneita. Aurinkovoimaloista kertyy kiinteistöveroa, vaikka ei ehkä yhtä paljon kuin tuulivoimaloista.

”Asioiden pitää sujua juohevasti, jos viidessä vuodessa päästään rakentamaan. Moni asia ehtii muuttua sinä aikana”, Kalle Kuiko pohtii.  Kuva: Pasi Leino