YK:n luontokokous päättyi pettymykseen Kolumbiassa, arvioi ympäristöministeri Kai Mykkänen

Tänään päättyneessä YK:n luontokokouksessa syntyi laiha sopu, arvioi ympäristöministeriö tiedotteessaan.

Digitaalisesta luonnon geenitiedosta saatavan taloudellisen hyödyn jakamiseksi perustettiin rahasto, ja alkuperäiskansojen roolia vahvistettiin. Luontotavoitteiden toimeenpanon seuranta ja rahoituskysymykset jäivät kuitenkin auki.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) sanoo kokouksen lopputuloksen olleen pettymys.

”Luontotavoitteiden toimeenpanon sääntökirja jäi sivurooliin. Tavoitteemme vahvoista säännöistä luontotavoitteiden toimeenpanolle jäi saavuttamatta”, Mykkänen harmittelee tiedotteessa.

Suomen ja EU:n tavoite oli saada maailmanlaajuiset säännöt sille, miten maat seuraavat sekä raportoivat luontotoimiaan. Asia jäi kokouksessa ratkaisematta.

Ministeriön mukaan tämä johtui siitä, että toimeenpanosäännöt jäivät kokouksessa rahoituskeskustelujen "panttivangiksi". Kehittyvät maat olisivat halunneet perustaa uuden rahaston, jolla olisi autettu näiden maiden toimia luontokadon pysäyttämiseksi. Lopulta myös rahoituskysymykset jäivät kokonaan ilman ratkaisua.

Kolumbian Calissa järjestetyn kokouksen loppuistunto venyi alkuperäisestä aikataulustaan juuri rahoituskysymysten vuoksi. Istunnon oli määrä alkaa kello yhdeltä yöllä Suomen aikaa, mutta uutistoimisto AFP:n mukaan tästä myöhästyttiin useita tunteja.

Ympäristöministeriö kertoo tämän johtaneen siihen, että osa neuvottelijoista joutui lähtemään kotimatkalleen, eikä määräenemmistöä enää ollut päätösten tekemiseksi.

Luontokokouksen tarkoituksena oli arvioida ja pyrkiä edistämään luonnonsuojelusuunnitelmia sekä kerätä rahoitusta, jotta YK:n vuoden 2022 luontokokouksessa asetetut tavoitteet saavutettaisiin. Kaksiviikkoinen kokous alkoi viime viikon maanantaina.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi pitää suorastaan historiallisena YK:n luontokokouksen päätöstä luoda alkuperäiskansoille pysyvä edustus tulevissa kokouksissa. Hän sanoi STT:lle, että päätöksellä turvataan alkuperäiskansojen edustus luonnon monimuotoisuutta koskevan biodiversiteettisopimuksen toimeenpanossa.

Näkkäläjärvi sanoi pitävänsä valtavan tärkeänä, että alkuperäiskansojen perinteinen tieto pystytään ottamaan päätöksenteossa huomioon.

”Me uskomme siihen, että meillä olisi paljon antaa näiden luontokatoon ja ilmastonmuutokseen liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi.”

Hän huomautti, että alkuperäiskansoilla on säilynyt pitkään perinteistä tietoa, joka liittyy kunkin kansan ympäristöön. Tätä tietoa myös pidetään yllä, sillä luonnon, maiden ja vesien suojelu ovat näissä kulttuureissa hyvin tärkeitä.

”Useinhan sanotaan, että alkuperäiskansat ovat säilyttäneet 80 prosenttia maailman biodiversiteetistä”, Näkkäläjärvi lisäsi.

”Alkuperäiskansojen oikeuksien vahvistaminen kaikilla tasoilla on palvelus koko ihmiskunnalle ja koko planeetalle.”

Näkkäläjärven mukaan vielä ei ole tiedossa, miten alkuperäiskansojen pysyvä edustus tullaan käytännössä järjestämään. Hän sanoi, että saamelaiset ovat yleisesti ottaen keskeinen osa maailman alkuperäiskansayhteisöä.

Saamelaiskäräjiä edusti Kolumbian Calissa YK:n COP16-luontokokouksessa kansainvälisten asioiden sihteeri Inka-Saara Arttijeff.

Näkkäläjärvi pitää tärkeänä, että jatkossa alkuperäiskansoille ympäri maailmaa myös turvattaisiin suoraa niin sanottua vihreää rahoitusta, jotta kansojen itsemääräämisoikeutta luontoasioissa pystyttäisiin vahvistamaan.

Hän sanoi entisenä bisneskonsulttina tietävänsä, että maailmalla liikkuu valtavasti rahaa vihreän siirtymän ja vastuullisuuden ympärillä, mutta siitä vain hirveän pieni osa tavoittaa esimerkiksi saamelaiset.

”Meillähän on sellainen elinympäristö, että ilmastonmuutos ja luontokato eivät ole kaukaisia raportteja, vaan ne ovat arkipäivän elämää. Täällä ilmasto esimerkiksi lämpenee kolme neljä kertaa nopeammin kuin globaali keskiarvo. Ja luonnossa tapahtuu koko ajan valtavia muutoksia. Me olemme varsinkin viimeiset viisi vuotta olleet valtavan myllerryksen sisällä.”