Suomenhevosille on kilpailumahdollisuuksia Ruotsissa ja Norjassa vain harvoin. Kesäkuussa Oslo GP -ravien kylmäveriottelun voittanut H.V. Tuuri on viimeisin ulkomailla voittanut suomenhevonen. Kuva: Ville Toivonen
Hippoksen Minna Mäenpää vastaa kritiikkiin kylmäveristen kilpailumahdollisuuksista – nopeita muutoksia ei ole näköpiirissä
Suomen Hippoksen toimitusjohtaja tasapainottelee kylmäverikeskustelussa kilpailevien hevosten määrän lisääntymisen ja suomenhevoskasvattajien kritiikin kanssa.Tilaajalle
Suomen Hippoksen toimitusjohtaja Minna Mäenpää vakuuttaa keskusjärjestön suhtautuvan suomenhevosten kilpailumahdollisuuksiin vakavasti. Kuva: Carolina HusuSuomenhevosten ja pohjoismaisten kylmäveristen kilpailumahdollisuudet eri maissa ovat olleet keskustelun aiheena jo vuosikymmeniä. Viime vuosina keskustelu on noussut taas esiin kylmäveristen virran Suomeen kiihtyessä.
Kylmäverisillä hevosilla kilpaillaan raveissa Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Suomessa on oma rotunsa, suomenhevonen, Norjassa ja Ruotsissa taas pohjoismainen kylmäverinen.
Kylmäveristen kilpailumahdollisuudet ovat olleet jo pitkään epätasapainossa. Pohjoismaisilla kylmäverisillä saa kilpailla Suomessa käytännössä rajattomasti lukuun ottamatta pääosaa ikäluokkakilpailuista ja esimerkiksi Kuninkuusravien pääsarjoja. Suomenhevosten kilpailumahdollisuudet Ruotsissa ja Norjassa taas ovat olemattomat.
Viime vuosina tilanne on tullut entistä näkyvämmäksi, kun Suomeen on tuotu paljon kylmäveriravureita Ruotsista ja etenkin Norjasta, jonka raviurheilulla ei ole mennyt hyvin. Kun pohjoismaiset kylmäveriset olivat aikaisemmin Suomen radoilla harvinaisuuksia, nykyisin ne ovat täällä arkipäivää.
Kilpailumahdollisuuksien epätasapuolisuus nousee julkiseen keskusteluun säännöllisesti. Viime aikoina asiasta on kuultu painokkaita puheenvuoroja MT Hevoset -ohjelmassa, jossa tunnetut suomenhevoskasvattajat Kari-Markku Karjalainen ja Markku Lumiaho ovat kritisoineet tilannetta.
Juuri nyt kommentteja asiasta on kirvoittanut Kuninkuusravien sarjatarjonta, jossa suomenhevosille on rajattu vain itse kuninkuussarjat sekä neljä- ja viisivuotiaiden ikäluokkalähdöt ja montén Suomen mestaruus. Esimerkiksi kolmevuotiaiden sarja on avoin kylmäverisille, jollainen kisassa onkin mukana.
Raviurheilun ja hevosjalostuksen keskusjärjestön Suomen Hippoksen toimitusjohtaja Minna Mäenpää ei ole tutustunut Karjalaisen ja Lumiahon viimeaikaisiin kommentteihin. Keskustelu kylmäveristen kilpailumahdollisuuksista on kuitenkin tuttua.
”En tiedä, voiko määritellä minkä tason ongelmasta on kysymys. Asia nousee ajoittain esille, mutta mitenkään päivittäistä keskustelu ei ole. Välillä on hiljaisempaa, välillä siitä puhutaan voimakkaammin. Keskustelua nousee välillä yksittäisistä hevosista ja välillä laajemmasta kokonaisuudesta”, Mäenpää kuvailee.
Minna Mäenpää myöntää tilanteen olevan maiden ja rotujen välillä tällä hetkellä epätasapainossa, ja asiaa pyritään Hippoksessa edistämään.
”Tietysti tavoite on, että kilpailumahdollisuudet olisivat kaikissa Pohjoismaissa tasapuoliset. Mitään yksittäisiä erillisiä toimia sen eteen ei tällä hetkellä ole, vaan yhteistyötä pyritään lisäämään kokonaisuudessaan ihan kaikissa asioissa. Tämä on tietysti yksi asia, joka siihen kokonaisuuteen liittyy.”
Minna Mäenpää toivoo asian ratkeavan nimenomaan muiden kilpailujen aukeamisella suomenhevosille, ei kylmäveristen rajaamisella pois Suomen lähdöistä.
”Haluaisin ennemmin lähteä siitä, että suomenhevosilla olisi samanlaiset kilpailumahdollisuudet muissa maissa, kuin lähtöjen rajaamisesta Suomessa. Nythän paljon lähtöjä on rajattu ensisijaisesti Suomessa syntyneille eli käytännössä suomenhevosille. Haluaisin nähdä, että asia pystyttäisiin ratkaisemaan avoimen kilpailutoiminnan kautta”, hän korostaa.
”Haluaisin ennemmin lähteä siitä, että suomenhevosilla olisi samanlaiset kilpailumahdollisuudet muissa maissa, kuin lähtöjen rajaamisesta Suomessa.”
”Avoimuus näissä asioissa on aina kannatettavaa, ja vastavuoroisuudella päästään aina parhaaseen tulokseen, on kyse mistä asiasta tahansa. Avoimempi kilpailutarjonta olisi varmasti valtti koko kylmäveriurheilulle sekä Suomessa että myös Ruotsissa ja Norjassa. Kansainväliset kilpailumahdollisuudet lisäävät varmasti rotujen kiinnostavuutta ja intoa investoida kylmäverisiin.”
Minna Mäenpää muistuttaa, että Ruotsissa asia ei ole yksin keskusjärjestö ST:n käsissä. Suomenhevosten pääsemistä Ruotsin raveihin jarruttaa paikallinen kylmäverijärjestö Sleipner, jolla on kylmäveriasioissa perinteisesti paljon valtaa.
Antti Ala-Rantalan tallin Nyland on Suomeen tuoduista kylmäverisistä paras. Ala-Rantala on muutenkin ollut aktiivinen kylmäverimarkkinoilla. Kuva: Elina PaavolaVaikka kylmäverituonti aiheuttaa osaltaan kritiikkiä, kilpailupuolta tuontihevoset myös piristävät.
”Kilpahevosten määrä on kokonaisuudessaan vähentynyt, ja kilpahevosiakin tarvitaan. Tätä asiaa täytyy katsoa kokonaisuutena, jossa molemmat puolet tukevat toisiaan”, Minna Mäenpää painottaa.
Suomenhevonen on raviurheilua koskevan viestinnän ytimessä.
”Kun meillä joka tapauksessa on kylmäveriurheilua, toivottavasti se tukee suomenhevosta, eikä aiheuta sille mitään uhkaa”, Mäenpää kiteyttää.
”Suomenhevonen on valtava valtti meille sekä hevosalana että raviurheilun näkökulmasta, ja toisaalta raviurheilu on keskeinen asia suomenhevosen säilyttämisen ja elinvoiman kannalta. Ei missään tapauksessa haluta olla tilanteessa, jossa tällainen asia nousee jotenkin uhaksi suomenhevosta tai sen asemaa kohtaan. Sellaisella voisi olla pitkäkantoisia vaikutuksia.”
”Ei missään tapauksessa haluta olla tilanteessa, jossa tällainen asia nousee jotenkin uhaksi suomenhevosta tai sen asemaa kohtaan.”
Minna Mäenpää muistuttaa, että suomenhevosen eteen tehdään jatkuvasti työtä.
”Nuoria suomenhevosia tulee hyvin koelähtöön ja palkintorahoja on ohjattu nuorille suomenhevosille. Suomenhevonen on mennyt urheilullisesti valtavasti eteenpäin. Hevosten laatu on älyttömän hyvä.”
Muutosta alkuperäiseen asiaan eli eri kylmäveristen erilaiseen tilanteeseen eri maissa ei kuitenkaan ole vireillä kansallisesti tai kansainvälisesti.
”Työtä jatketaan edelleen ja yleistä keskustelua on käyty, mutta mitään konkretiaa ei tällä hetkellä ole. Uskon, että pohjoismaisen yhteistyön kehittämisen kautta löydetään jossain vaiheessa järkevä ratkaisu myös kylmäveripuolelle.”
- Osaston luetuimmat
