”Mikäli tuonnin kasvu jatkuu samansuuntaisena, se voi heikentää kasvattajien intoa kasvattaa suomenhevosia”, Kari Eriksson kommentoi kylmäverisille harkittavia kilpailurajoituksia
Lopullisia päätöksiä kylmäveristen mahdollisista kilpailurajoituksista ei ole vielä tehty Suomen Hippoksessa.
Kari Erikssonin mukaan mahdollisten kylmäverisille asetettavien kilpailurajoitusten taustalla vaikuttaa se, että toiveet kilpailumenestyksestä ja -mahdollisuuksista ovat kasvatustoiminnan perusta ja myös olennainen osa kasvatustoiminnan kannattavuutta. Kuva: Sanne KatainenSuomen Hippoksen hallitus tiedotti tiistaisen kokouksensa jälkeen ohjeistavansa kilpailutoimistoa valmistelemaan esityksen kylmäverilähtöjen osittaisesta rajaamisesta suomenhevosille ensi vuonna.
MT Ravinetti kysyi Suomen Hippos ry:n puheenjohtajalta Kari Erikssonilta, mitä tämä käytännössä tarkoittaa. Eriksson vastasi sähköpostitse esitettyihin kysymyksiin, koska oli kiinni siviilityössään asianajajana koko päivän.
Kylmäveriasiaan liittyvät lopulliset päätökset ovat Erikssonin mukaan vielä tekemättä. Asiaa valmistellaan ja päätökset pyritään tekemään hallituksen joulukuun kokouksessa. Näin ollen ei voida vielä eritellä mitä yksittäiset toimet tulevat olemaan.
”Rajoitustoimet ovat olleet kuitenkin vahvasti esillä”, hän vahvistaa.
Rajoituksilla on tarkoitus suojella ensisijaisesti suomenhevosen asemaa sekä edistää kasvatusta. Toiveet kilpailumenestyksestä ja -mahdollisuuksista ovat kasvatustoiminnan perusta ja myös olennainen osa kasvatustoiminnan kannattavuutta.
Keskustelua käydään vielä tarvittavien toimien laajuudesta.
”Kylmäveristen tuonti on kasvanut nopeasti. Meillä on viimeiset hetket puuttua asiaan. Mikäli tuonnin kasvu jatkuu samansuuntaisena, se voi heikentää kasvattajien intoa kasvattaa suomenhevosia. On tärkeä muistaa, että suomenhevonen on kansallisrotumme ja on Suomen Hippoksen erityisessä suojelussa”, Eriksson perustelee.
Suomenhevosten kasvatusmäärät ovat olleet tällä vuosituhannella laskussa. Vasta kahden viime vuoden ajan on suunta ollut myönteinen, mutta ennätysmatalista varsamääristä on päästy ylöspäin vain hiukan.
Hevosia ja raviurheilua koskevista asioista voi olla ja ollaan aina montaa mieltä. "Tehtävät ratkaisut kuin myös tekemättömyys herättävät tunteita puolesta ja vastaan. Hallitus tekee tarvittavat ratkaisut valmistelun pohjalta. Otamme päätöksistä tulevan palautteen vastaan, oli se myönteistä tai negatiivista”, hän lisää.
Toimittajan kommentti:
Kylmäveristen kilpailumahdollisuudet ovat maasta riippumatta herkkä asia
Kylmäveristen kilpailumahdollisuudet herättävät maasta riippumatta suuria tunteita puolesta ja vastaan.
Ruotsi ja Norja ovat haluttomia päästämään suomenhevosia kilpailemaan oman maansa lähtöihin. Ruotsissa syy on ollut pitempään se, että arvellaan enemmän rutinoituneiden suomenhevosten pääsevän mukaan helpompiin lähtöihin. Suomen matalammat palkinnot eivät kerrytä yhtä nopeasti voittosummaa kuin Ruotsissa.
Ruotsin ja Norjan raviurheilun keskusjärjestöillä on sopimus, jonka mukaan kaikki kylmäverilähdöt ovat avoimia kummankin maan hevosille. Poikkeuksena ovat ainoastaan Norjan ja Ruotsin mestaruudet. Tämä yhteistyö on useamman tahon mukaan pelastanut kylmäverirodun säilymisen kilpailukykyisenä.
Ei kylmäveriyhteistyö Ruotsin ja Norjan välilläkään silti aina suju kitkattomasti. Ruotsin puolella lähellä Norjan rajaa harrastajat vaipuvat usein epätoivoon norjalaisten ammattivalmentajien tullessa hakemaan palkintorahat ruotsalaisen harrastajan nenän edestä. Silloin äänekkäimmät äänenpainot muistuttavat erehdyttävästi myös Suomessa kuultavia kommentteja lähtöjen sulkemisesta.
Kaj Närhinen
- Osaston luetuimmat
