Parvelan Retun nousu ravikuninkaaksi oli yksi kaikkien aikojen kovimmista – vastaavaan ovat pystyneet vain Patrik ja Vekseli

Kun Kouvolan kuninkuuskilpailun mailin osamatkan oli ensimmäisessä kaarteessa, yleisöstä kuului raskas huokaus. Avausmatkan jälkeen kolmantena ollut Parvelan Retu laukkasi jääden selvästi pääjoukosta.

Kuninkuuskisasta oli odotettu kahden rautaisen oriin, Parvelan Retun ja Evartin välistä kamppailua, mutta Retun laukka ei voinut tarkoittaa kuin yhtä asiaa. Ajatus purkautuikin monen katsojan huulilta: voi ei, se oli siinä!

Parvelan Retulta on totuttu näkemään uskomattomia laukkojen paikkauksia, ja sellaisen Retu esitti sunnuntainakin. Se nousi mailin osamatkalla vielä neljänneksi, mutta eroa Evarttiin tuli 1,2 sekuntia lisää. Kun avausmatkalla eroa oli tullut 1,1 sekuntia, kokonaistilanteessa eroa oli 2,3 sekuntia.

Kuninkuuskilpailun päättäneestä 3100 metrin maratonmatkasta odotettiin Parvelan Retun bravuuria ja sellainen se myös oli, mutta nousu kuninkaaksi 2,3 sekunnin takaa-ajoasemasta oli Kuninkuusravien historiaan peilaten poikkeuksellisen raju. Kuninkuusraveissa paremmuus on ratkaistu kokonaisajan perusteella vuodesta 1967 alkaen, ja vain kourallinen oriita on pystynyt nousemaan päätösmatkalla yli sekunnin takaa-ajoasemasta ravikuninkaaksi.

Tällä vuosituhannella yli sekunnin takaa ravikuninkaaksi ovat päätösmatkalla nousseet vain Köppinen vuosina 2014 Porissa ja 2017 Vermossa, Erikasson vuonna 2013 Kuopiossa ja Villihotti vuonna 2011 Teivossa. Niistä kovin kääntö oli Köppisen voitto vuoden 2014 kisassa, jossa se oli kahden matkan jälkeen neljäntenä 1,9 sekuntia johtaneesta Hullumiehestä jääneenä.

Kentän kääntyminen ei ollut yleistä myöskään viime vuosituhannella. Vuonna 1994 Pette laukkasi avausmatkan viimeisellä takasuoralla jääden kisassa kahdeksanneksi. Oltuaan maililla kolmas Pette oli ennen maratonia 1,3 sekunnin päässä johtopaikan jakaneista Ponserista ja Unosta, mutta pitkän matkan suvereeni voitto käänsi pelin Peten eduksi. Voittomarginaali oli päätösmatkalla peräti 3,4 sekuntia toiseksi sijoittuneeseen Tinuriin, ja myös kokonaiskisassa ero toiseksi sijoittuneeseen Ponseriin oli 3,4 sekuntia.

Parvelan Retua tukalammasta tappioasemasta ravikuninkaaksi oli edellisen kerran noustu samalla areenalla eli Kouvolassa vuonna 1990. Tuolloin asialla oli Seppo Suurosen valmentama ja Risto Langin ajama Patrik, joka on Parvelan Retun isänisä. Patrik nappasi Kouvolassa kolmannen yhteensä neljästä ravikuninkuudestaan, ja se tuli hyvin samanlaisten vaiheiden jälkeen kuin millä pojanpoikansa valloitti Kouvolan 33 vuotta myöhemmin.

Patrik tosin voitti avausmatkan, mutta Parvelan Retun tavoin se laukkasi maililla alkumatkasta ja revitti sen jälkeen raastavalla suorituksella neljänneksi. Kahden matkan jälkeen Patrik oli 2,5 sekunnin päässä kisaa johtaneesta Jäävin-Pojasta.

Päätösmatkaa taitettiin Patrikin johdolla Jäävin-Poika sen selässä, kunnes voimiaan pullaamiseen hukannut Jäävin-Poika alkoi olla viimeisellä takasuoralla vaikeuksissa. Jäävin-Poika taipui lopulta päätösmatkan kahdeksanneksi ja kokonaiskisan kolmanneksi, kun Patrik käänsi 2,5 sekunnin tappioasemansa lopulta 4,7 sekunnin voittoon ennen toiseksi sekä maratonilla että kokonaiskisassa noussutta Kauhua.

Nykymuotoisten Kuninkuusravien historian hurjimman pitkän matkan nousun teki vuonna 1979 Mikkelin Kuninkuusraveissa Pentti Savolaisen Vekseli, joka otti tuolloin ensimmäisen viidestä kuninkuudestaan.

Vekseli oli kahden matkan jälkeen kisan kolmantena 4,0 sekunnin päässä johtaneesta Vokkerista, mutta voitti päätösmatkan kokonaisajassa peräti 7,0 sekunnin erolla toiseksi sijoittuneeseen Vilariin. Kun Vokker taipui pitkän matkan hännille ja hävisi Vekselille 12,5 sekuntia, Vekseli nousi ylivoimaiseksi kuninkaaksi ennen toiseksi tullutta isoveljeään Vieteriä. Vekseli pesi Vieterin päätösmatkalla 9,1 sekunnilla ja kokonaiskilpailussa 7,1 sekunnilla.

Ennen Vekseliä nykysäännöillä yli sekunnin takaa oli maratonilla kuninkaaksi noussut vain Veikko Suikin Alo-Valo, joka onnistui tempussa vuonna 1971 Vaasassa. Alo-Valo oli ennen päätösmatkaa 3,6 sekuntia Hovi-Postia perässä, mutta teki maratonilla eroa 4,1 sekuntia ja käänsi tilanteen edukseen.

Parvelan Retun hidasteena oli mailin osamatkan laukka, ja useampi muukin kovan nousun tehnyt on ajautunut takaa-ajajaksi laukkojensa myötä. Yleensä harha-askeleet ovat tienneet kuninkuushaaveiden kariutumista, ja voittoisassa kuninkuuskisassaan laukkaamaan ehtineitä ravikuninkaita ei olekaan kovin monta.

Viisinkertaisista ravikuninkaista Vekseli ja Vieteri molemmat laukkasivat useammassakin kuninkuuskisassa, mutta olivat laukoistaan huolimatta yleensä ylivoimaisia. Kolmas viisinkertainen kuningas on tietysti Viesker, joka sekin laukkasi kerran kuninkuuden voittaessaan. Paikka oli Ylivieska ja vuosi 1997, jolloin Viesker otti toisen viidestä peräkkäisestä kuninkuudestaan. Viesker otti maililla lähtölaukan, mutta kiersi siitä välittämättä voittoon.

Viesker olikin ennen Parvelan Retua viimeisin ravikuningas, joka on laukannut kuninkuuden saavuttaessaan. Sitä ennen Pette siis laukkasi vuonna 1994 Oulussa ja Patrik Kouvolassa 1990.

Yksi parhaiten muistettavista kuninkuusravilaukoista on Lahdesta vuodelta 1987, jolloin Vekke sortui laukalle vain askelia ennen mailin maaliintuloa. Kuin ihmeen kaupalla Reijo Borgström sai oriinsa pelastettua raville juuri ennen maalilinjaa, ja Vekke kruunattiin samana päivänä ravikuninkaaksi. Nykysäännöillä laukka olisi johtanut hylkäykseen, mutta tuohon aikaan loppusuoran laukoista ei ollut erillisiä sääntöjä.

Poikkeuksellista Parvelan Retun kuninkuudessa oli myös voiton marginaali, sillä toiseksi sijoittunut Hissun Feeniks hävisi sille 8,9 sekuntia. Ravikuninkaan ja toiseksi sijoittuneen ero on suurin sitten vuoden 1982, jolloin Vekseli voitti Hilun-Mestarin kokonaistuloksissa peräti 15,1 sekunnilla. Viimeisten 40 vuoden ajalta seuraavaksi suurin voittomarginaali on Seinäjoen vuoden 1989 kuninkuuskisasta, jossa kaikki matkat voittanut ravikuningas Patrik voitti joka matkalla toiseksi tulleen Kihin-Muiston yhteensä 6,1 sekunnilla.