Kuninkuusraveissa tehtiin suomenhevoshistoriaa – Liisingin jälkeläisille harvinainen tupla ja ainutlaatuinen tripla

Kouvolan Kuninkuusravit olivat ori Liisingin jälkeläisten juhlaa. Liisingin jälkeläisiä ovat sekä ravikuningas Parvelan Retu että ravikuningatar Lumi-Oosa. Kuninkuuskilpailussa Liisingin pojat ottivat kolmoisvoiton, kun Hissun Feeniks ja Sheikki olivat kokonaiskisan toinen ja kolmas.

Kuninkuuskilpailun kolmoisvoitto saman oriin jälkeläisille on vuodesta 1924 alkaneen kuninkuusravihistorian ensimmäinen. Tammojen puolella isäori on kerran saavuttanut Kuninkuusraveissa kolmoisvoiton, tämä tapahtui vuonna 2003 Lahdessa, kun Vokkerin tyttäret V.H. Suvitar, Tähtihuvi ja Hymyhuuli olivat kärkikolmikko.

Edes kaksoisvoittoa saman isän pojille ei ole osunut kuninkuuskilpailussa kuin kolmesti aiemmin. Viimeksi siihen ylsivät Tuisku-Topin pojat Tähen Toivomus ja Välkyn Tuisku Lahdessa vuonna 2019, ja sitä edelliset kaksoisvoitot olivat vuosilta 1978 ja 1951. Tampereella 1978 kaksoisvoiton ottivat Vilperin pojat Vieteri ja Vilari, vuonna 1951 Seinäjoella asialla olivat Lohdutuksen pojat Akapeetus ja Lohko.

Veljekset olivat kuninkuuskisan kaksi ensimmäistä myös Mikkelissä vuonna 1979, jolloin Vekseli suisti isoveljensä Vieterin valtaistuimella. Molempien emä oli Vekkuli, mutta veljeksillä oli eri isät, Vieterin isä oli Vilperi ja Vekselin isä oli Vekkuli. Edellinen lause voi vaikuttaa kirjoitus- tai ajatusvirheeltä, mutta viisinkertaisen ravikuninkaan Vekselin isänä tosiaan oli ori Vekkuli ja emänä tamma Vekkuli.

Saman oriin jälkeläisten yltäminen ravikuninkaaksi ja ravikuningattareksi samana vuonna on myös harvinaista. Edellisen kerran sisarukset kruunattiin kuninkaallisiksi 2015 Joensuussa, kun Turon poika Jokivarren Kunkku oli ravikuningas ja tytär Saaga S ravikuningatar.

Sitä edellinen kerta oli samoin Joensuusta ja vuodelta 1984, jolloin Vekkulin poika Vekseli voitti kuninkuuden ja tytär Vekkuliina kuningatarkisan. Vekseli ja Vekkuliina olivat muutenkin hyvin läheistä sukua, sillä Vekkuliinan emänemä oli tamma Vekkuli, joka siis oli myös Vekselin emä. Tämän vuoden kuninkuusravimenestyjistä Sheikki on samaa emälinjaa, sillä tamma Vekkuli on sen viides emä.

Parvelan Retu ja Lumi-Oosa kuninkaallisella kunniakierroksella. Edellisen kerran saman oriin jälkeläiset seppelöitiin kuninkaallisiksi vuonna 2015. Kuva: Terhi Piispa-Helisten

Aikaisemmassa kuninkuusravihistoriassa saman oriin jälkeläinen on ollut saman vuoden kuningas ja kuningatar Turussa 1963, jolloin Eri-Aaronin jälkeläiset Eri-Poika ja Eri-Hotti seppelöitiin kuninkaallisiksi, sekä Seinäjoella 1951, jolloin kuninkaalliset olivat Lohdutuksen poika Akapeetus ja tytär Vilkku.

Liising (1994-2016) oli itse suuri ikäluokkatähti voittaen muun muassa Kriteriumin ja Derbyn. Aikuisiällä Liising oli kuninkuuskisan kakkonen Kaustisella vuonna 2002. Liisingin omistivat Emilia Putkonen ja Juha Kortekallio, joka myös vastasi oriin valmennuksesta sen urheilu-uralla.

Liisingistä jäi yhteensä 940 varsaa, ja se on tämän vuosituhannen johtavia periyttäjäoriita. Parvelan Retun ja Lumi-Oosan lisäksi sen jälkeläisistä kuninkaallinen on vuosien 2014 ja 2017 ravikuningas Köppinen, joka oli yli 700 000 euron voittosummallaan sunnuntaihin asti Liisingin ansioitunein jälkeläinen. Todella lähellä kuninkaan seppelettä oli Liisingin pojista myös Tuokkolan Touho, joka vuonna 2011 Tampereella sai kokonaiskisassa saman yhteisajan kuin Villihotti, joka kruunattiin ravikuninkaaksi päätösmatkan paremman sijoituksen perusteella.

Juha Kortekallio oli sekä Liisingin että sen isän Patrikin toinen omistaja. Kuva: Ville Toivonen

Tuokkolan Touho ja Villihotti olivat myös tallikavereita, sillä molempia valmensi Seppo Suuronen. Liisingin omistajavalmentaja Juha Kortekalliolla ja Seppo Suurosella on merkittävä yhteinen ravihistoria, sillä kaksikon ensimmäinen yhteinen hevonen oli Patrik, joka Suurosen valmennuksessa voitti ravikuninkuuden vuosina 1988, 1989, 1990 ja 1991. Patrik on Liisingin isä eli Parvelan Retun ja Lumi-Oosan isänisä.

Patrikin isä oli aikansa varsatähti V.T. Ajatus ja sen isä taas Vieteri. Viisinkertainen ravikuningas Vieteri on yksi suomenhevosrodun suurista nimistä ja merkittävä siitosori, mutta suorana isälinjana sen suku jatkuu nykyisin lähinnä juuri Liisingin ja sen poikien kautta. Kun viime vuosikymmenten käytetyimpiä oriita ovat olleet Suikku ja sen poika Turo sekä Vokker ja sen poika Viesker, Liisingiä käytettiin paljon niiden tyttärille.

Tämän vuoden kuninkuusravimenestyjien sukutaustat ovat keskenään hyvin samanlaiset. Lumi-Oosan, Hissun Feeniksin ja Sheikin emänisänä on Turo ja Parvelan Retun emänisä Hovi-Ari. Turo että Hovi-Ari ovat samasta isästä eli Suikusta, ja myös emäsuvuiltaan ne ovat todella läheisiä. Turon emä on Marine ja emänemä Marilla, joka taas on Hovi-Arin emä.

Sukuyhdistelmää isä Liising – emänisä Turo on kaikkiaan 135 hevosta. Niistä Sheikin, Lumi-Oosan ja Hissun Feeniksin lisäksi yli 100 000 euroa on ansainnut ruuna Tesantti. Mainittava on myös reilut 80 000 euroa ansainnut Fiiling, joka on aloittanut siitoksessa lupauksia herättävästi. Liising – Hovi-Ari -yhdistelmästä on 39 hevosta, niistä Parvelan Retun jälkeen parhaana vajaat 80 000 euroa tienannut Jyllätys.

Parvelan Retulla on viime vuodet siemennetty niin paljon tammoja kuin säännöt ovat suomenhevosille sallineet. Oriin ensimmäiset jälkeläiset ovat nyt kaksivuotiaita.

Liisingin muista pojista siitoksessa ovat mainittavasti vaikuttaneet Lars (emänisä Viesker) sekä Fiiling (emänisä Turo). Vuonna 2022 kuolleesta Larsista jäi 155 varsaa, joista menestynein on kuningatarkilpailun päätösmatkan voittanut Tutun Impi. Sen emänisä on Turo, joten Tutun Impin sukutausta on varsin samanlainen kuin Lumi-Oosalla.

Liisingin pojista kuvan Fiiling on ollut viime vuosina tammanomistajien suosiossa. Kuva: Anu Leppänen

Fiilingistä on toistaiseksi reilut 150 varsaa ja se jatkaa aktiivisesti siitoksessa. Fiilingin mainosvarsana viisivuotisikäluokan tähtitamma Hentun Liisa (emänisä Saran Salama).

Köppisen (emänisä Voltti) vaikutus siitoksessa on ollut pienempi kuin kaksinkertaiselta ravikuninkaalta luontaisesti odotetaan. Siitä on toistaiseksi 88 varsaa, ja Köppisen vanhimmat ikäluokat olivat vain muutaman varsan kokoisia. Pisimmällä Köppisen jälkeläisistä on viisi voittoa juossut Välkkeen Valtikka (emänisä Apassi).

Tuokkolan Touhosta (emänisä Vispok) on 124 jälkeläistä, niistä parhaina karvan alle 100 000 euroa ansainnut Tuviker (emänisä Viesker) ja viisivuotistähti Huisi Hippu (emänisä Sipori).