Matkaratsastaja viihtyy Espanjassa, mutta lajin mahtimaihin Lähi-itään ei hänen mielestään kenenkään pitäisi lähteä

Verryttelyineen takana on siis noin 300 kilometriä satulassa, mutta Saana Nieminen kertoo, että ei sellainen hänellä normaalisti tunnu missään. Mutta nyt flunssan takia tuntuu.

”Ei ole kovin fresh olo. Ei olisi kannattanut, mutta kun pää vetää”, hän sanoo keskiviikkoiltana.

Sitä hän ei suostu sanomaan, oliko kuumetta yli vai alle 38 astetta celciusta.

”Ei se ole oleellista”, hän kuittaa.

Kilpailuihin hän on kaikkiaan tyytyväinen. MM-tuloksen hän ratsasti 9-vuotiaalla arabilla Amogjar Al Payral, ja tulos oli Suomelle historiallisen hyvä. Ratsukon keskinopeus lähes 130 kilometrin matkalla oli 21.52 kilometriä tunnissa, ja viimeinen osuus sujui keskinopeudella 23.62 kilometriä tunnissa.

Suomella oli kilpailussa mukana myös joukkue, joka sijoittui sensaatiomaisesti neljänneksi 16 maan joukossa. Joukkueessa ratsastivat Niemisen lisäksi Viljami Häggblom ja Linda Lampinen.

Nieminen kehuu EM-hevosensa hyvää luonnetta, ja hän lisää, että myös sen fysiikka vaikuttaa sellaiselta, että se pystyy lajin pisimpiin eli 160 kilometrin luokkiin.

”Se on hyvin vastaanottavainen ja tosi kuunteleva, se tekee mitä pyydetään, eikä lähde suorittamaan mitään omaa juttua. Mutta sillä on myös poweria, kun sitä tarvitaan”, Nieminen kuvaa.

9-vuotiaana hevonen on vielä nuori isoihin kilpailuihin, mutta se toimi Romaniassa hyvin myös isossa ryhmälähdössä. Niemisen tavoitteena on kilpailla Amogjar Al Payralilla ensi vuonna junioreiden EM-kilpailuissa, joista voi odottaa oikein hyvää tulosta. Nyt kilpailun ensimmäiset sijat menivät Euroopan ulkopuolelle, Arabiemiraatteihin ja Bahrainiin.

Nieminen naurahtaa, että ratsastusreiteillä Romaniassa ehti kyllästyä.

”Kutsussa luki, että siellä on 15 metrin korkeuserot. Siellä oli yksi kuoppa, ja puhuimme, että tämä oli varmaan se korkeusero”, hän hymyilee.

Reitit kulkivat pelloilla ja peltojen vieriä.

”Aina 13 kilometriä suoraan ja sitten käännös.”

Matkaratsastus on tiimityötä. Kuvassa Saana Nieminen Italiassa vuonna 2024 Shagia Florinan kanssa. Kuva: Jarmo Nieminen

Maanantaina 160 kilometrin luokan hän ratsasti 14-vuotiaalla Bengali Shamalla, joka on arabi sekin.

”Se meni hyvin, eipä siinä mitään”, Nieminen sanoo ja kertoo, että hevosella on nyt kaksi kolmen tähden kvaalia. Niiden myötä ratsukko voi tähdätä jo vuoden 2027 senioreiden MM-kilpailuihin.

”Se on 14-vuotias, mutta ei hirveästi kisattu. Vähän enemmän jännittäjä, mutta tosi kiva”, hän kuvaa Bengali Shamaa.

Nieminen on viettänyt jo reilun vuoden Espanjassa hevosten parissa, ja sinne hän aikoo toistaiseksi jäädäkin. Nyt ohjelmassa on ratsastuksen lisäksi myös tradenomiopinnot etänä.

Vaikka matkaratsastuksen suurmaat sijaitsevat nykyään Lähi-idässä, Nieminen ei siihen suuntaan kaipaa. Hänen ajatuksensa ovat tässä hyvinkin jyrkät.

”Se on asia, johon pitäisi ottaa enemmänkin kantaa. Se on hevosille niin epäeettistä urheilua, että siitä kenenkään ei pitäisi olla kiinnostunut”, hän sanoo.

Nieminen selittää, että kun lajia arabimaissa harrastavat äärimmäisen rikkaat ihmiset, he saattavat treenauttaa jopa 200 hevosta. Niistä ehkä 190 ei kestä niille asetettua treenimäärää, mutta ne saavatkin pudota pois, sillä jäljelle jää kymmenen huippukuntoista hevosta.

Nieminen moittii, että myös kilpailuissa hevosilla ratsastetaan todella lujaa. MM-kilpailuissakin neljä ensimmäistä maaliin tullutta hylättiin, kun niiden pulssi ei laskenut määräaikaan mennessä.

Nieminen toteaa, että arabimaihin lähtee suomalaisia matkaratsastajia, mutta heitä tulee sieltä myös pois. Hän itse ei halua olla tekemisissä tällaisen treeni- ja kilpailutavan kanssa.

”Hevoset vedetään aivan äärirajoille”, hän moittii.