Pitikö ajaa eteen?

Kesäliikenteeseen mukaan mahtuu monenlaisia ja monen vauhtisia menijöitä. Kun on kiire, tai ei vain tykkää ajaa hitaasti, ne hitaasti menijät ärsyttävät. Esimerkiksi penninvenyttäjät, vähävirtaiset, karavaanarit, ikänestorit, eksyneet, maisemien ihailijat ja me hevostrailerin kanssa huristelijat.

Ihmisillä on eri syitä ajaa hitaasti. Yksi tuttu ajoi hevostrailerin talvella liukkaalla kelillä katolleen, kun hän tuli metsästä tuuliselle suoralla kuuttakymppiä. Sen jälkeen hän viiden vuoden ajan kopin kanssa ajaessaan hidasti vauhtia aina mennessään mutkaan ja lisäksi hän hidasti taas tullessaan yhtään avoimemmalle suoralle. Onneksi en ajanut hänen perässään!

Kun oikein ajetaan ruuhkassa ja jonossa, niin sitten ajetaan. Yleensä teiden etanasta pääsee kuitenkin eroon yhdellä hyväksi havaitulla konstilla: ohittamalla ja katoamalla sitten sulavasti horisonttiin. Suosittelen kokeilemaan hyvässä kelissä, hyvällä näkyväisyydellä.

Silloin kun itse ajan hitaasti, teen sen mielelläni yksin. Lapsena tykkäsin siitä leikistä, missä pieniä elefantteja marssii toinen toisensa perässä, mutta tieliikenteessä siitä tulee ihan erilainen tunne.

Sitä toivon kuitenkin totisesti, että kun ajan trailerin kanssa isoa tietä, kukaan helkkarin munapää ei kääntyisi eteen. Sunnuntaina kääntyi, kasikympin alueella. Ensin joku koukkasi huoltoaseman liittymästä nokan edestä siihen suuntaan, mistä tulin, ja jouduin jarruttamaan. Sitten joku vielä pahempi imbesilli kääntyi eteeni ajamaan kanssani samaan suuntaan. Siinä pitikin jo jarruttaa tosissaan. Onneksi kädet jäivät vapaaksi torven soittamiseen, ja auto oli iso ja aika uusi, niin törmäystä ei tapahtunut.

Hevoset kyllä menivät mukkelis makkelis. Toinen naarmutti päänsä, ja taaempana vinossa matkustanut satutti jalkansa.

Kun päästiin perille, olivat hevoset silmät suurina. Taaempana matkustaneen hevosen valmennusta kesti 20 metriä, eli sen aikaa, että huomattiin, että se ontuu. Ainakin heinäkuun kilpailut peruuntuivat, toivottavasti mitään ei mennyt pahemmin rikki.

Hevoset järkyttyivät, ja minulta meinasi katketa verisuoni päästä. Lapsi olisi oppinut uusia sanoja, jos ei olisi osannut niitä valmiiksi.

En osaa sanoa, pitäisikö tämän kirjoituksen sanomaa perustella jotenkin rakentavasti.

Ei kai.

Vain täysi pölkkypää ja pölvästi kääntyy risteyksestä toisen eteen. Fiksut ohittavat tai mukautuvat oloonsa hieman hitaammassa ajotahdissa.

Kirjoittaja on ratsastuskouluyrittäjä Kuhmoisista ja MT Hevosten avustaja.