
Solvallan keskiviikkoisten ravien viidennessä lähdössä starttaava Who’s That Girl saapuu Ruotsin pääradalle Ahvenanmaalta. Emma Erikssonin valmennettava on kokenut laivamatkustaja, sillä nelivuotiaan tamman uran kaikki 11 kilpailua on juostu Ruotsin puolella. Ainoastaan kaksivuotiaana elokuussa juostu koelähtö on kotiradalta Maarianhaminasta.
”Meillä oli viime vuonna neljä ravipäivää Ahvenanmaalla. Tuolla määrällä ei pitkälle harrastuksessa pääse”, naurahtaa Emma Eriksson.
Vaikka Who’s That Girl on virallisesti Emma Erikssonin ainoa valmennettava, hän osallistuu useamman hevosen hoitamiseen ja valmennukseen. Valmentajan isä on Maarianhaminan raviradan ratamestarinakin toimiva Ulf Eriksson. Hänen viimeisin menestyshevosensa on viime vuonna Ruotsin T75-lähdöissäkin menestynyt Lukanos.
”Minulla on kotona kaksivuotias lapsi. Yksi oma valmennettava riittää, mutta kaikki hevosemme asustavat kyllä samassa tallissa. Yhdessä me niitä laitellaan.”
Who´s That Girl on ansainnut tähän mennessä reilut 140 000 kruunua palkintorahoja. Uran avausvoitto ja samalla tähän mennessä ainut ykkönen tuli marraskuussa Bergsåkerista. 50 000 kruunun arvoisen voiton mukana tuli myös hyvä täyden matkan ennätys 15,6a.
Tamma siirtyi Emma Erikssonin valmennukseen kaksivuotiaana hänen vuokrattuaan Who’s That Girlin kilpailuoikeuden. Uuden hevosen hankinta tuli ajankohtaiseksi Erikssonin myytyä kasvattamansa Emma E.:n Suomeen muutama vuosi sitten.
Who’s That Girlin kasvattajat Jan Johansson ja Linda Forsberg ovat Erikssonin perheen vanhoja tuttuja jo vuosien takaa. Lukanoksen emä Qvintette on heidän kasvattejaan.
”Meillä on ollut yhteistyötä heidän kanssaan jo yli parinkymmenen vuoden ajan. Isä vinkkasi minulle heidän halukkuudestaan liisata Who’s That Girl. Kilpailuoikeuden vuokraus oli elämäntilanteeseeni juuri oikea ratkaisu. Vuokraus on toistaiseksi voimassaoleva, tamman menestyksestähän homman jatkuminen on kiinni.”
”Tamma on hidas lähtijä, joten sen puoleen ysirata on oikein sopiva.”
Keskiviikkoillan tehtävä vaikuttaa valmentajan mukaan melko sopivalle. Alunperin Who’s That Girlin piti startata reilu viikko sitten ajetussa Margaretas Tidiga Unghästserie -lähdössä. Vaikka tammalla on karsintapisteitä reilusti yli 1000, eivät ne riittäneet mukaan pääsyyn.
”Sehän oli toinen Solvallassa viimeksi. Siitä startista olisi tullut juuri sopiva starttiväli Margareta-lähtöön. Olemme ajaneet reippaammin kotona, mutta starttivälistä tuli turhan pitkä.”
Edellisen startin tapaan tammaa ohjastaa Claes Sjöström. Who’s That Girl kiihdyttää matkaan keskiviikkona takarivin sisimmältä lähtöradalta. Valmentaja toivoi arvonnassa eturivin lähtöratoja yhdestä kolmeen, mutta takarivikään ei haittaa.
”Tamma on hidas lähtijä, joten sen puoleen ysirata on oikein sopiva.”
”Meille on iso etu päästessämme ajamaan niin, että hevosella on kesäkengät etujaloissa. Maaliskuun alussa saamme ajaa ilman kenkiä Ruotsissa, mikä on iso etu tammalle. Tarkoituksena olisi ajaa kilpaa säännöllisesti kevään ajan, sillä kesällä tamman vauhdit eivät taida riittää.”

Ahvenanmaalla ei talvisin ole kovin usein pitempiä lumijaksoja, ja kuluva talvi ei ole ollut poikkeus. Vaikka lunta ei juurikaan ole, on lämpötila usein pakkasen puolella. Tämä aiheuttaa haasteita valmennuspaikkojen hoidon kanssa.
”Pari kertaa tänä talvena on ollut sen verran lunta, että lapset ovat päässeet pulkkamäkeen. Nytkin on ollut sen verran pitkään pakkasta, että lähellämme oleva pikkujärvi on oikein kunnolla jäässä. Isäni ja puolisoni ovat tehneet todella paljon töitä ajopaikkojen eteen tänäkin talvena. Meiltä ei ole jäänyt yhtään ajokertaa välistä”, kiittelee Emma Eriksson lähipiirin panosta.
Emma Erikssonin mukaan ahvenanmaalaisten käyvät Ruotsin puolella kilpailemassa Suomen sijaan useammastakin syystä. Ruotsin ravien paremmat palkinnot eivät ole joka kerta painavin syy, vaan paremmat lauttayhteydet Ruotsin suuntaan ovat ratkaisevin tekijä.
”Mitä olen Emma E:n lähtöjä seurannut Suomessa, niin lauantaisin on tarjolla hyviä ykköspalkintoja. Sen puoleen Suomen reissut olisivat ihan perusteltuja.”
”Suomeen menevien lauttojen lähtöajat ovat hankalat ravimatkoja varten. Usein ravireissuun Suomen suuntaan menisi monta päivää. Tämänkertaisella ravireissulla Solvallaan tulemme ravipäivänä paikan päälle ja lähdemme kotiin torstaina aamuna. Lauttamatka ei kestä kuin vajaat kolme tuntia Ahvenanmaalle.”