Suomalaistutkimus selvitti hevosen astman syntymekanismeja – uusi tieto voi hyödyttää myös ihmisen astman tutkijoita
Tuore suomalaistutkimus toi uutta tietoa siitä, kuinka tietyt biologisesti aktiiviset molekyylit osallistuvat hevosen astman syntyyn.Tilaajalle
Astmaa sairastavan hevosen suorituskyky on heikentynyt ja taudin vakavassa muodossa hevonen voi kärsiä hengitysvaikeuksista myös levossa. Kuvituskuva. Kuva: Elina PaavolaHevosen astman varhaista toteamista ja täsmähoidon löytämistä vaikeuttaa se, että sairauden syntymekanismia ei tunneta tarkoin. Tiedossa on, että hevosen kroonisen hengitysteiden tulehduksen taustalla on yliherkkyys.
Maaliskuussa Helsingin yliopistossa väitellyt Nina Höglund-Granfelt selvitti väitöstyössään aiemmin tutkimatonta aluetta hevosen astman synnyssä. Hän tutki työssään vesikkeleiden eli solunulkoisten kalvorakkuloiden, rasvahappojen ja hyaluronihapon roolia hevosen astmassa.
Tutkimus toi uutta tietoa siitä, kuinka nämä biologisesti aktiiviset molekyylit osallistuvat hengitysteiden tulehdusreaktion syntyyn. Tutkimus osoitti, että hengitysteiden vesikkeli-, rasvahappo- ja hyaluronihappokoostumuksessa tapahtuu muutoksia hevosen astmassa ja että vesikkelit sekä niiden sisältö voivat vaikuttaa sairauden kulkuun.
Astmaattisella hevosella on yliherkät hengitystiet. Ne reagoivat sisäänhengitysilman mukana tuleviin ärsykkeisiin, kuten pölyyn tai muuhun ulkoiseen ärsykkeeseen, joka aiheuttaa tulehdustilan hengitysteihin.
Tulehtuneissa hengitysteissä keuhkoputket supistuvat ja hengitysteiden rakenteissa tapahtuu muutoksia, esimerkiksi seinämien paksuuntumista. Muutokset voivat olla pysyviä.
Höglund-Granfelt toteaa tutkimuksessaan, että astmaa sairastavia hevosia on ympäri maailmaa, ja oireilu on usein kausiluontoista.
”Astman vakavuusaste vaihtelee lievästä vakavaan, ja lievä muoto on vakavaa yleisempi. Astmaatikkohevosilla on heikentynyt suorituskyky, ja vakavassa tautimuodossa ne voivat kärsiä myös hengitysvaikeuksista levossa”, tutkija kirjoittaa.
”Hevosen ja ihmisten astmalla on yhtäläisyyksiä.”
Hänen mukaansa astmaan johtavien tulehdusmekanismien tunteminen on tärkeässä roolissa uusien hoitomuotojen ja diagnostiikan kehittämisessä.
”Hevosen ja ihmisten astmalla on yhtäläisyyksiä, joten hevostutkimuksesta saatavaa tietoa voidaan hyödyntää myös ihmisen astman tutkimuksessa.”
Höglund-Granfeltin väitöstyötä varten etsittiin verkossa astmaa sairastavia hevosia. Useita kymmeniä hevosia tutkittiin Yliopiston hevossairaalassa Viikissä. Terveitä kontrollihevosia otettiin kokeisiin samoilta talleilta kuin astmaatikkojakin.
Tutkimuksen ensimmäisessä osassa kehitettiin uusi menetelmä vesikkeleiden eristämiseen hevosten keuhkohuuhtelunäytteistä. Näiden pienten rakkuloiden toiminta saattaa vaikuttaa tulehdusreaktioon joko sitä edistäen tai hilliten, joten niillä saattaa olla tärkeä rooli astman etenemisessä.
Toisessa osatutkimuksessa tarkasteltiin näytteiden rasvahappoprofiileja, joita ei tulosten mukaan voida käyttää hevosen astman diagnosoinnissa, vaikka astmaatikkohevosilla ja kontrollihevosilla havaittiinkin niissä eroja. Kolmannessa tutkimuksessa todettiin keuhkohuuhtelunäytteen hyaluronihappopitoisuuden olevan korkeampi astmaatikkohevosilla verrattuna kontrollihevosiin.
Sekä rasvahapot että hyaluronihappo vaikuttavat hengitysteiden tulehdusta estävästi tai edistävästi. Tutkimuksesta saatu tieto on hyödyllistä, kun pyritään kehittämään uusia merkkiaineita ja hoitokeinoja astmaan sekä eläin- että ihmislääketieteessä.
”Tutkimalla hengitystietulehduksen aikana tapahtuvia muutoksia vesikkeleiden, rasvahappojen ja hyaluronihapon esiintymisessä saadaan uutta tietoa astman monimutkaisista molekyylimekanismeista”, Höglund-Granfelt toteaa.
Linkki Nina Höglund-Granfeltin väitöstutkimukseen (englanninkielinen)
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
