Hevosten koronaa esiintyy yleisimmin syksyllä – yliopistollisen hevossairaalan koronapotilaista tehtiin selvitys neljältä vuodelta

Koronavirukset tunnistettiin jo 1960-luvulla omaksi virusryhmäkseen ja ensimmäisen kerran koronavirusta löytyi 1975 veriseen ripuliin kuolleesta varsasta. Vuosikymmeniä koronavirusripulia pidettiin varsojen sairautena, mutta nykyään ECoV tunnetaan viruksena, joka aiheuttaa kuumetta, poikkeuksellista väsymystä, anoreksiaa ja joskus ruuansulatuskanavaoireita aikuisille hevosille.

Helsingin yliopiston lisensiaatintutkielmassa eläinlääkäri Pinja Hietala selvitti vuosina 2019−2023 yliopiston hevossairaalassa hoidettujen, ECoV-viruksen saaneiden hevosten taustatiedot, oirekuvan ja niille tehdyt tutkimukset, komplikaatiot ja hoidon lopputulokset.

Tutkimukseen hyväksyttiin 33 hevosten koronavirukselle positiivisiksi testattua ja hevossairaalassa hoidettua hevosta. Suomessa tutkimus oli ensimmäinen ECoV:sta tehty ja koko maailmassa vasta viides.

Leimallista oli, että yhtään koronatapausta ei tutkimukseen otettuina vuosina hoidettu heinä-elokuussa. ECoV-tapauksia tuli eniten hoitoon syksyisin. Lähes jokaisella hevosella oli oireena heikentynyt ruokahalu.

Viikissä hoidetuista hevosista yhdeksällä kymmenestä oli kuumetta ja 79 prosentilla letargiaa eli poikkeuksellista väsymystä. Koronaoireisiin hevosilla lukeutuvat myös löysä uloste (76%), ähky (61%) ja ummetus (18%). Verinäytteistä todettiin, että lähes kaikilla potilailla valkosolujen määrä veressä oli pienentynyt ja usealla todettiin luuytimen neutrofiilien puutostila. Tulehdusarvo SAA oli kohonnut 87 prosentilla hevospotilaista.

Kaikille hoidossa olleille koronahevosille tehtiin vatsaontelon ultraäänitutkimus. Yleisimmät hoidot olivat nesteytys ja tulehduskipulääkitys fluniksiini-meglumiinivalmisteella.

33 hevosesta yksi hevonen lopetettiin. Avauksessa hevoselta löydettiin ECoV-infektiolle tyypillinen verinen ripuli.

Useimmat hevoset olivat saaneet tulehduskipulääkettä ja olleet eläinlääkärin hoidossa ennen hevossairaalaan joutumistaan. Tämän perusteella tutkimuksessa pääteltiin, että vakavimmat tapaukset päätyvät sairaalahoitoon.

Tulehdusarvo SAA, eli herkkä ja nopeasti muuttuva tulehdusmerkkiaineiden testi todetaan tutkimuksessa testiksi, joka kannattaa sisällyttää tulevaisuudessa tutkimuksiin. SAA-arvo muuttuu nopeasti, vain tunneissa, joten se kertoo parhaiten tulehduksen pahenemisesta tai paranemisen käynnistymisestä.

ECoV-tapausten huippu koettiin Suomessa vuosina 2021–2022, jonka jälkeen tapaukset vähenivät. Pinja Hietala toteaa tutkimuksensa pohdinnassa, että tulokset voisivat viitata siihen, että ECoV saapui Suomeen 2019 ja lähti leviämään populaatiossa, jossa ei ollut kehittynyt vastustuskykyä. Kun immuniteettia oli muodostunut, lähtivät tapaukset laskuun.

”Tasaantuuko tapausten määrä lähelle vakiota vai nähdäänkö näiden tutkittujen vuosien kaltaista nousua ja laskua? Vasta tulevat vuodet näyttävät, mihin suuntaan ECoV-tapausten määrät kehittyvät Suomessa”, Hietala arvelee.