Ari Kela oli aikoinaan myös suosittu lainaohjastaja. Kuvassa hän voittaa Västerbo Missionilla Mikkelissä 20.7. 2014. Voittoaika mailin ryhmäajossa oli 11,8. Kuva: Terhi Piispa-Helisten
Nelivuotistähti hallitsi Kuopio Stakesia 35 vuotta sitten: ”Tietoisesti tarkka kilpailusuunnitelma”
Ari Kela muistelee ikäluokkaravurin ylivoimavoittoa Kuopiossa.Tilaajalle
Ari Kela voitti Finn Feverin lisäksi Derbyn myös BWT Aeroplanella. Eturivin suomenhevosista Kela ohjasti muun muassa Velin Vinkeä, Valomerkkiä, Iso-Veliä ja Totemi Rokia. Kuva: Ville ToivonenTämän vuoden Kuopio Stakesia odotellessa mukavoidumme muistelemaan 35 vuoden takaista nelivuotiaitten lämminverikisan voittajaa ja sen ohjastaja-valmentajaa.
Vuoden 1990 finaalissa omaa luokkaansa oli Finn Fever, joka syöksyi sisäradalta kyselemättä johtoon, ja karisti lopussa muut kannoilta vaivoitta. Hevonen otti 75 000 markan ykköspalkinnon yhtä helposti kuin kaikki muutkin kauden siihenastiset voittonsa. Stakesissa urakkaa helpottivat vielä pahimpien uhkaajien laukat.
Nelivuotiskaudellaan tarkasti kilpailutettu ruuna voitti vielä Tornio Midnight Cupin sekä Suuren Suomalaisen Derbyn. Suurimmat voittonsa Finn Fever saavutti Ari Kelan valmennuksessa ja ohjastamana.
”En muista Kuopiota aivan tarkkaan, mutta muistelisin, että se juoksi keulapaikalla ja hallitsi lähtöä mielin määrin. Hevonen oli nopea startista ja hyvä lähtemään, joten se pääsi periaatteessa aina johtopaikalle. Sitä kunnioitettiinkin vähän, niin vauhdin sai säädellä kuin parhaaksi näki. Kuopio Stakes kuului aina ikäluokkahevosilla kuvioihin, siellä oli mukavaa kilpailla”, Kela muistelee.
”Hevoselle tehtiin tietoisesti tarkka kilpailusuunnitelma nelivuotiskaudeksi. Tämä tehtiin etenkin sen vuoksi, että rutiineista tarkalle hevoselle oli raskasta olla pitkiä aikoja pois kotitallista.”, valmentaja avaa kauden suunnittelua.
”Hevonen teki muihin ikäluokan hevosiin nähden huomattavan harppauksen talvella.”
Kolmivuotiaana Finn Fever teki jo kelpo kauden. Se voitti Oulu Expressin, ja oli Kriteriumissa neljäs. Kelan mukaan hevosessa tapahtui suuri muutos ennen nelivuotiskautta.
”Hevonen teki muihin ikäluokan hevosiin nähden huomattavan harppauksen talvella. Se kehittyi talven aikana suorastaan yllättävän paljon. Ruuna oli sellainen mielin kielin pidettävä, mutta se oli loistava kilpahevonen, helppo ajaa ja miellyttävä kilpailutilanteessa. Eikä hätäillyt, vaan oli lunki hevonen.”
Finn Fever loukkaantui loppukaudesta 1990, mutta tuli vielä viisivuotiskaudelle takaisin vahvasti. Se voitti Oulun Number Onen, mutta sen jälkeen hevosen oli aika siirtyä eteenpäin.
”Loppukesästä tai syksyllä hevonen siirtyi Esa Arosen valmennukseen”.
Finn Fever sai vielä uransa loppupuolelle kipinän, ja se niitti pohjoisessa jonkunlaista menestystä Lauri Evijoen käsistä. Uransa viimeisen startin hevonen juoksi vuonna 1997 Kaukosessa, jolloin sitä ohjasti Martti Karjalainen. Hevonen ravasi radoilta lopulta yli miljoona markkaa.
”Minulle itselleni oli pettymys, ettei Finn Fever ollut vanhempana sitä luokkaa, mitä osasi kuvitella. Tietysti loukkaantuminen varmaankin haittasi kehityskaarta”, Kela harmittelee.
Kela teki pitkän uran valmentajana ja lainaohjastajana. Haukiputaalta kotoisin oleva ravimies aloitti Äimärautiolla ratavalmentajana vuonna 1979. 1980-luvulla Kela teki muutaman vuoden koukkauksen Tanskaan.
”Yritin päästä Etelä-Suomeen ratatallille, mutta niistä oli enemmän kysyntää kuin tarjontaa. Oli harvinaista, että ratatalli edes vapautui saataville. Kova hevoskauppias Jussi Kynsilehto houkutteli meidät Tanskaan, missä Amerikasta tuodut hevoset jäivät välietapille ennen Suomeen tuloa. Oltiin reilut kolme vuotta Billundin raviradalla. Siitä kertyi paljon oppia, mitä pystyi myöhemmin hyödyntämään.”
Suomeen paluun aika oli, kun lapsilla alkoi koulutie.
”Panin Forssaan paperit vetämään ja sain sieltä ratatallin. Sittemmin oltiin Vesilahdella Laukon Kartanossa vuokralla, ja samaan aikaan pidettiin Forssan tallia. Parhaimmillaan oli 70 hevosta.”
”Ensin jätettiin Forssa pois, ja Laukosta jäätiin 1990-luvun puolivälin jälkeen, kun selkä piti leikata. Terveys piti laittaa etusijalle. Leikkauksen jälkeen pystyi kyllä ajamaan, joten ajoin lainaohjastajana. Raskaat kengitykset ja muut valmennustyöt jäivät pois.”
Ari Kela on ohjastanut pitkästi toista tuhatta voittoa. Kuva: Ville ToivonenKelan ohjastajan ura on mittava. Hippoksesta löytyy lähes 12 000 starttia ja 1273 voittoa. Lisäksi lähes sata tilastoissa näkymätöntä voittoa on tullut ulkomailta.
”Jos valmennuksen aikaan olisi ajanut myös lainaohjastajana, olisivat voittomäärät voineet olla isompiakin. Starttimäärät jäivät aika vähäisiksi.”
Lainaohjastajana Kela oli liikkeellä päivästä toiseen, kunnes 2000-luvun alkuvuosina keuhkosairaus pakotti keskittymään paranemiseen muutamaksi vuodeksi.
”Siitä jatkettiin kilvanajoa, mutta parhaimpien vuosien lukuihin ei enää päästy. Kilpailu myös koveni huomattavasti 2010-luvulla, kun tuli paljon uusia nuoria ohjastajia.”
Kela teki alihankintafirmansa kanssa rakennusyhtiöille ja -vuokraamoille töitä. 2010-luvun puolivälissä eteen tuli valinta.
”Oli päätettävä kumpaa jatkaa. Taloudellisesti oli parempi lähteä kokonaan rakennusalalle. Päivätkin meni niin pitkiksi, että oli jätettävä hevoshommat taka-alalle.”
”Esimerkki löytyy esimerkiksi Tanskasta, ja miten siellä kävi ATG-yhteistyön kanssa.”
Kela ajoi viimeisen starttinsa vuonna 2016. Sen jälkeen miestä ei ole radoilla nähty pyynnöistä huolimatta.
”Pyysivät Forssaan ja Ouluun legendojen lähtöön, mutta näin pitkän tauon jälkeen oli järkevämpää kieltäytyä. Pitäisi olla jonkinlainen tuntuma, ettei kilpailutilanteeseen mennä ihan kylmiltään. Muuten seuraan aika tiiviisti raveja. Viikolta katson tulokset, ja viikonloppuisin katson raveja kotimaan lisäksi Ruotsista ja Ranskasta.”
Kela on ollut viime aikoihin asti yrityksensä kautta työelämässä kiinni, mutta tahtia on hiljennetty.
”Aina olen tarvittaessa ollut töissä, jos on ollut jotain kiirehommia. Tänä vuonna olen työskennellyt vähemmän kuin aikaisempina vuosina. Paljon matkustellaan ja nautitaan niistä asioista, mihin ei aikaisemmin ollut aikaa”, Kreikasta tavoitettu Kela kertoo.
Raviurheilusta edelleen kiinnostunut Kela on monen muun lailla huolissaan lajin tulevaisuudesta.
”Synkkiä pilviä on näkyvissä. On lisenssijärjestelmän tuloa ja valtion tuet pienenee. Harmittaa, kun laji on hieno ja sitä on puolet elämästä ollut siinä kiinni. Tässä tulee hyvin vaikeita päätöksentekotilanteita. Esimerkki löytyy esimerkiksi Tanskasta, ja miten siellä kävi ATG-yhteistyön kanssa. Mutta toivotaan, että ratkaisut on oikeat ja hevosurheilu jatkaa vahvana”, Kela toivoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
