Markus Porokka käy nyt raveissa yhdestä kolmeen kertaan viikossa. Kuva: Elina Paavola
Marraskuu haastaa myös hevosihmisiä – ”On haaveiltava seuraavasta keväästä ja juoksijahevosesta”
Kolme hevosalan ammattilaista eri puolilta maata kertoo, miten marraskuun vaihtelevat kelit ja vähentyvä valoisuus vaikuttavat heidän elämäänsä.Tilaajalle
Marraskuu haastaa tallinpitäjiä vaihtelevilla keleillä ja pimeydellä. Kuva: Miia LahtinenPohjois-Karjalassa Juuassa asuva ravivalmentaja Markus Porokka sanoo suoraan, että nyt on kaikkein raskain vuodenaika.
”Tosin juuri nyt on hetkellinen hyvän olon tunne, kun tuli lunta ja vähän valoista. Ollaan laitettu hevosia hurmiossa hokkikenkään. Mutta loppuviikostahan se menee taas samaan rapaan ja paskaan”, Porokka mietti viikon alussa.
Marraskuussa rasittaa märkyys ja lika. Koko ajan pitää pestä jotakin. Pahinta on silti pimeys, joka painaa erityisesti ravireissuilla. Vaikka kovin kilvanajosesonki on ohi, ei aloilleenkaan voi jäädä. Porokka kertoo, että raveissa käydään nyt yhdestä kolmeen kertaan viikossa.
Hän on myös huomannut saman kuin tutkimukset: syksyllä hevosilla on ähkyjä enemmän kuin muulloin.
”Tänä vuonna ei ole ollut yhtään, mutta koputan puuta. Vielähän kerkiää”, hän sanoo.
Mies kertoo, että saisi itse voimia valosta. Ulkomaan lomia hän ei silti harrasta, vaan marraskuuhun on toinen lääke:
”On vain haaveiltava seuraavasta keväästä ja juoksijahevosesta”, hän sanoo.
Irina Kokolla on ratsutalli Salossa. Ravialaan verrattuna ratsuihmisten etuna on, että treenaaminen onnistuu myöhäänkin kentän tai maneesin valoissa. Kokolla ei ole omaa maneesia, joten ratsastukset ja valmennukset hoidetaan yleensä ulkoilmassa.
Hän yllättää kertomalla, että hänelle marraskuu on aika ok-aikaa. Metsätiet ovat parhaimmillaan ratsastukseen, ja kenttä on sula.
”Meidän leveysasteilla tämä on vielä syyskuukausi. Pahin kausi on se, kun jäätikkö ja sula maa suhaavat edestakaisin”, hän sanoo.
Jos loma on mahdollinen, hän lähtee silloin viikoksi etelän lämpöön.
Pimeyden kanssa Kokko on sinut, vaikka hän on saanut hätistää susia ihan pihastakin.
”Mä olen hullu yöihminen. Olen onnellinen pimeydestä, se ei haittaa minua. Tykkään ratsastella yöllä, kun kaikki rauhoittuu ja saan olla ihan omissa oloissani”, hän kertoo.
Aikaa ja rauhaa tuo sekin, että ratsastuksessa kisakausi loppuu useammaksi kuukaudeksi. Kokko myös huomauttaa, että nyt kaikki hommat on jo tehty, jos on pitänyt rakentaa jotain tai tehdä vaikka uutta aitaa.
”Marraskuussa ajattelen, että taas selvittiin”, hän kertoo.
Tämä koskee myös hevoskasvatusta. Varsat alkavat olla vieroitusiässä, ja tammat ovat kantavina, jos ovat.
”Meillä oli kaksi rhodokokkiin sairastunutta varsaa tänä vuonna, ja ainahan pikkuvarsoilla on jotain huolta, murhetta ja rahanmenoa”, hän muistuttaa.
Kisakausi loppuu ratsastuksessa useammaksi kuukaudeksi. Kuvassa Irina Kokko ja Hiljalan Fantom Ypäjällä. Kuva: Miia LahtinenSuvi Perttunen on toiminut pian kaksi vuotta talli- ja kuntoutusyrittäjänä Orimattilan hevoskylässä. Hänen erityisaseensa marraskuuta vastaan on hevosten vesimatto. Jos hokkeja ei ole ehditty laittaa, pohjat ovat jäässä tai pimeä laskeutuu, voi hevoset laittaa liikkumaan matolle.
Mutta Perttunen paljastaa, että ei se muuta marraskuuta muuksi, sillä marraskuun pahin ominaisuus on hänenkin mielestään valon määrän väheneminen.
”En kauheasti tykkää. On pimeetä, kuraista ja kylmää. Ja sitten kun siirretään vielä kelloja sen kaikkein ankeimman aikaan, käy valoisa aika entistä lyhyemmäksi. Kun voisikin siirtyä suoraan talveen”, Perttunen huokaa.
Raveissa hän käy silti nytkin myös ihan huvikseen. Autolla ajaminen ei ole yhtä kivaa kuin kesällä, mutta on se marraskuussakin aika kivaa. Hevoset sen sijaan pitää ajaa ajoissa.
”Kyllähän hevonen osaisi mennä hämärässäkin, mutta täällä liikkuu niin paljon hevosia yhtä aikaa, että mennään mieluummin silloin, kun kaikki näkevät toisensa”, Perttunen linjaa.
Suvi Perttunen ja ravikuningatar Suven Sametti Killerillä heinäkuussa. Kuva: Elina PaavolaEnnen hevosyrittäjäksi alkamistaan hän kävi talvisin Thaimaassa valohoidossa, mutta viime talvet ovat kuluneet Suomessa.
”Kun on niin tuore yrittäjä, niin ei kauhean pitkiä aikoja osaa olla poissa. Ja onhan siinä taloudellisetkin asiat, kun pitäisi hankkia itselle tuuraaja”, hän sanoo.
Hän jaksaa marraskuun läpi sillä tiedolla, että kyllä kesä tulee, se tulee aina.
”Ja kyllä mä joulusta tykkään”, hän lisää.
- Osaston luetuimmat
