Hiljalan Fantom on nelinkertainen suomenhevosten mestari kenttäratsastuksessa. Viime vuonna Keuruulla se jäi pronssille ratsastaja Veera Peltokankaan tehtyä virheen kellon kanssa. Kuva: Miia Lahtinen
Suomalainen setämies ei säikäyttänyt hollantilaista − kenttämestari Hiljalan Fantom satsaa nyt kouluun
Teknisesti taitava suomenhevosori haluaa palvella ihmistä.Tilaajalle
Irina Kokko painottaa, että 14-vuotias Hiljalan Fantom on hyvä hevonen. Sen supervoima on hyvä laukka. Piaffi on aluillaan ja passage jää nähtäväksi. Kuva: Miia LahtinenIrina Kokon ratsastama suomenhevosjalostusori Hiljalan Fantom on osallistunut jo useamman kerran Suomen aiemman koulumaajoukkueen valmentajan Rien van der Schaftin valmennuksiin. Van der Schaftin sopimus Suomen maajoukkueen johdossa päätettiin lopettaa tänä syksynä, mutta kun Suomen maajoukkuepaikka olympialaisiin varmistui, hänet pyydettiin mukaan asiantuntijaksi.
Kenttäratsastuksen nelinkertainen mestariori Hiljalan Fantom (Ilo-Ilmari - H.R. Vihuri) ei sentään suuntaa olympialaisiin, mutta van der Schaftin asiantuntijuudesta sekin on päässyt nauttimaan.
Viime marraskuussa ori starttasi Irina Kokon kanssa ensimmäisen vaativan A:nsa, ja sai Anne-Mari Pekoselta prosentit 64.107. Tätä tasoa startanneita suomenhevosia on kautta aikojen ollut vain kymmenkunta.
Fantomin omistaja Sari Haapamäki kertoo, että on mahdollista, että Fantom keskittyy koko tämän kauden kouluratsastukseen.
”Päätöstä ei ole, mutta kyllä kentässä kilpaileminen erittäin haastavalta näyttää. Fantomin kenttäratsastaja Veera Peltokangas on Englannissa, Fantilla on astutuskausi täällä ja treenien tekeminen..... Haluaisin kerrankin antaa Iitulle (Irina Kokko) mahdollisuuden valmistautua riittävällä ajalla koulumestaruuksiin. Hän on tehnyt niin paljon töitä koulussa ja nostanut Fantin taas tason ylöspäin”, Haapamäki miettii.
Kokko sai Fantomin talliinsa kantakirjaukseen valmistautumista varten, kun se oli kääntymässä 7-vuotiaaksi. Jalostusarvostelussa laukasta tuli 9, estekokeesta ja ratsastettavuudesta kasit, mutta palkinto jäi silti kolmoseksi. Sittemmin se on noussut ensimmäiseen palkintoon kilpailusuoritusten perusteella.
Kokko kilpaili nuorella oriilla koulua, esteitä ja kenttää ja hyppäsi sen ensimmäiset kenttämestaruudetkin. Sitten hän kuitenkin löi päänsä toisen hevosen kanssa ratsastusonnettomuudessa, ja perhe kielsi häneltä kenttäratsastuksen. Fantom sai jatkaa Peltokankaan kanssa.
”Se oli nuori, energinen ori, jolle kenttäratsastus oli hyvä laji”, Kokko sanoo.
Muutama vuosi sitten Fantom tuli takaisin Kokon pitämälle Kulta-ahon Ratsutilalle Saloon, tarkoituksena tason nostaminen kouluratsastuksessa.
”Tavoitteena oli, että se oppisi tekemään kouluvaihdot”, Kokko hymähtää.
Aika nopeasti huomattiin, että tavoitteet tulee ylitettyä nopeasti ja kirkkaasti.
”Todettiin, että sille voi opettaa mitä tahansa”, Kokko hymyilee.
Veera Peltokangas ja Hiljalan Fantom vuonna 2019. Kuva: Johannes TervoFantomin suvussa jo toisessa polvessa on kolmella neljästä vanhemmasta raviennätys. Sen oma supervoima on silti laukka. Se on isoa, laadukasta ja kantavaa. Esimerkiksi laukkapiruetit sujuvat.
”Vielä pitää saada laukkaa enemmän kasaan, niin pääsee vielä paremmin kääntämään”, Kokko suunnittelee.
Laukanvaihtosarjat joka kolmannella ja joka neljännellä askeleella sujuvat hyvin.
”Kakkosia se tekee sen verran, mitä itse pysyn mukana. Jos sarjavaihdoissa homma leviää, se vika on usein satulan päällä. En minä ole niitä monella hevosella päässyt tekemään”, Kokko selittää.
Ykkösiä on tullut tehtyä vasta joskus vahingossa.
Piaffi on aloitettu, ja ori vähän jo ymmärtää, mistä siinä on kysymys.
”Olin viime keväänä Tiina Karkkolaisen klinikalla, ja hän yllytti, että nyt alat tekemään kakkosia ja piaffia”, hän kertoo.
Myös Rien van der Schaft on todennut, että ei ole mitään syytä, mikseivät piaffit alkaisi sujua.
”Jalostetulla puoliverihevosella voi vain ottaa narut käteen ja laittaa kaasua, mutta suomenhevonen on enemmän opettava kokoamaan”, Irina Kokko luonnehtii. Kuva: Miia LahtinenLeijuravi passage jää sitten nähtäväksi. Fantomin ravi tulee helposti kiireiseksi, etenkin jos se jännittyy esimerkiksi tammojen rakia.
Kokko selittää, että nyt yritetäänkin saada ravin perusrytmi rauhallisemmaksi, ja raviin lisää viivettä ja kantovoimaa. Hän moittii itseään, että on yrittänyt ravissa korjata asiaa vauhdilla.
”Se vaatii meiltä molemmilta mind-setiä, että mennään rauhallisesti ja maltetaan. Jalostetulla puoliverihevosella voi vain ottaa narut käteen ja laittaa kaasua, mutta suomenhevonen on enemmän opettava kokoamaan. Rienkin puhui siitä, että näin piti tehdä ennen kaikkien hevosten kanssa, mutta nyt jalostuksen ansiosta ei aina tarvitse”, Kokko selittää.
Van der Schaftin valmennuksissa hän kävi ensin nuorten hevosten ryhmässä puoliverisensä kanssa. Kun avautui mahdollisuus tulla mukaan muillakin hevosilla, Kokko päätti hakea hollantilaista näkemystä suomenhevoseen. Tunnille tuleminen kylmäverisen kanssa jännitti vain vähän, koska van der Schaft on tunnettu kannustavuudestaan.
”Ajattelin, että haluan mennä Fantillakin, jos saisin häneltä erilaista lähestymistapaa”, Kokko selittää.
Van der Schaft totesi, että Hiljalan Fantom on teknisesti taitava hevonen, joka haluaa palvella ihmistä. Treeneissä päästiin uppoutumaan heti vaikeisiin asioihin: piruetteihin ja vaihtoihin.
Ratsukon tämän kauden tavoitteena on päästä ratsastamaan vaativa A -ratoja. Suomenhevosten mestaruuksiinkin mennään, vaikka mitalissa on yrittämistä. Kokko toteaa, että toisaalta tammojen ja kenttäratsastuksen takia hänen ja Fantomin valmistautuminen mestaruuksiin on aiemmin ollut vähäistä.
”Henkilökohtaisesti silti uskon, että se tulee pärjäämään paremmin vaativa A -tasolla puoliveristen joukossa kuin mestaruuksissa. Fantti on vahva vaativan asioissa, ja suomenhevosten helpossa A:ssa taas pitäisi olla niin virheetön”, hän sanoo.
”Se on jo aikuinen setämies, ei sen kanssa tarvitse murehtia.” Irina Kokko
Kokko painottaa, että Fantissa ei ole kyse hyvästä suomenhevosesta vaan hyvästä hevosesta.
”Kun menee ratsastamaan sillä, se ei koskaan tunnu työpäivältä. Se on hyvin kevyt ja herkkä, eikä suomenhevosen kuulukaan olla vahva ja raskas ratsastaa”, hän sanoo. ”Vähän karvainen se on näin talvella, mutta siinä se ero puoliverisiin melkein on.”
Se painon siirtäminen takaosalle on haastava kohta, joka suomenhevosilla vaatii treeniä jo helppo A -tasollekin. Poikkeuksia tässä on noin yksi: moninkertainen mestari, Irina Kokon tilalla syntynyt Kulta-ahon Kasimir, jolla Kokkokin ehti ratsastaa ennen kuin se siirtyi uudella omistajalleen ja sittemmin Anna Kärkkäisen ratsastukseen.
”Kasimirilla oli jo varhain se kokoamiskyky”, Kokko hämmästelee.
Molempien huippuhevosten vahvuutena on työmotivaatio ja koulutettavuus.
Kulta-ahon Kasimir ja Anna Kärkkäinen Ypäjällä. Kuva: Sanne KatainenKulta-ahon Kasimir on sittemmin ruunattukin, mutta Hiljalan Fantom on täysi ori, jolle testosteroni tuo välillä haasteita. Se ei todellakaan ole nimensä veroinen vaeltava aave, vaan se haluaa, että muut tietävät, missä se on, ja se haluaa tietää, missä muut ovat.
”Astutuskaudella sen silmät saattavat olla vähän muualla, ja se on laumanvartija. Se keskittyy kyllä ratsastajaan, vaikka maneesissa on 10 ratsukkoa yhtä aikaa, mutta jos muut hevoset menevät ulos ja sisään, se haluaisi hallita tilannetta”, Kokko kertoo.
Onneksi nyt kun ikää on mittarissa 14 vuotta, asiat alkavat olla aika helppoja.
”Se on jo aikuinen setämies, ei sen kanssa tarvitse murehtia”, Kokko hymyilee.
- Osaston luetuimmat
