Suomenhevosen geenipankkiin tehdään vain talletuksia

Suomenhevosten jalostusvalintoja ei tehdä vain tammanomistajien pöytien äärellä, vaan myös virallisemmissa ympyröissä. Vuonna 2018 käynnistettiin suomenhevosten säilytysohjelma, jonka geenipankkiin on kerätty suomenhevosoriiden pakastespermaa.

Suomen Hippoksen jalostusvastaava Susanna Back kertoo projektin puitteissa pakastetun 12 oriin spermaa. Lisäksi samaan geenipankkiin on liitetty Ypäjän Hevosopistolla olleet muutaman jo aiemmin kuolleen oriin pakastespermat.

Alkuperäinen tavoite on ollut saada geenipankkiin 25 oriin pakastespermaa.

”Tavoite on pakastaa vuosittain kolmesta viiteen oritta, eli kahdesta kolmeen oritta sekä kevätkaudella että syksyllä. Resurssit kuitenkin vaihtelevat”, Susanna Back selvittää.

Tänä keväänä työn alla on kolme oritta. Back ei halua kertoa mitä oriit ovat, sillä niiden päätymisestä geenipankkiin eli käytännössä sperman pakastuskelpoisuudesta ei vielä ole varmuutta.

Suomen Hippoksen jalostusvastaava Susanna Back kuuluu geenipankin valintoja tekevään työryhmään. Kuva: Kimmo Haimi

Geenipankkiin haluttavia suomenhevosoriita arvioi erillinen työryhmä, jossa Susanna Back on Suomen Hippoksen edustajana. Lisäksi työryhmässä on edustus säilytysohjelmasta vastaavasta Luonnonvarakeskuksesta, Hippoksen jalostusvaliokunnasta, Suomenhevosliitosta ja Suomenratsut ry:stä.

Susanna Backin mukaan oriiden omistajat suhtautuvat geenipankkiin osallistumiseen poikkeuksetta myönteisesti. Oriiden omistajat saavat palkkioksi muutamia oman oriinsa pakastesiemennysannoksia omaan käyttöönsä.

Aina sperman kerääminen pakastettavaksi ei kuitenkaan onnistu käytännön syistä.

”On aina ihan jonkinlainen pätkä, mikä oriin pitää olla pakastettavana, että homma saadaan tehokkaasti hoidettua. Aktiivisessa kilpailukäytössä olevien oriiden kanssa sellainen on välillä hankalaa toteuttaa”, Back kertoo.

Tavoitteena on saada joka oriista talteen 50–100 siemennysannosta pakastespermaa. Käytännössä geenipankkia hoitaa VikingGenetics-yhtiö, joka varastoi pakastespermaa Hollolassa. Hanketta varten spermaa voidaan kerätä talteen Ordenojan oriasemalla Pöytyällä, Kiuruvedellä sekä Saaren klinikalla Mäntsälässä.

Kuten geenipankkiin kerättyjen oriiden listasta näkee, valinnoissa on korostettu harvinaisempia sukulinjoja ja käyttösuuntia. Susanna Back kuitenkin muistuttaa, että sukulinjojen harvinaisuus ei ole ainoa kriteeri.

”Ajatusmaailma on, että meidän pitää tarvittaessa pystyä luomaan nykypäivän populaatio uusiksi”, Back painottaa. ”Se tarkoittaa, että geenipankki ei sisällä pelkästään harvinaisuuksia. On aina syy siihen, miksi tietyt linjat harvenevat eivätkä ole kovin elinvoimaisia.”

Hyvän terveyden varmistamiseksi geenipankkiin hyväksytään vain jalostusarvosteltuja oriita. Jalostusarvostelun yhteydessä oriille tehdään kattavat tarkastukset.

”Ajatus kuitenkin on, että jos suomenhevosella joskus menee todella huonosti, meillä on materiaalia pelastaa tilanne. Silloin ei haluta, että geenipankissa on sellaista, mikä on terveysominaisuuksiltaan kyseenalaista”, Susanna Back kuvailee.

Vaikka sukujen harvinaisuus ei ole ainoa kriteeri, sitä painotetaan varsin voimakkaasti.

”Mielenkiinnolla tutkimme, jos joku harvinainen linja on katoamassa. Sellaisissa tapauksissa saatetaan ottaa yhteyttä oriiden omistajiin ja kehottaa heitä viemään ori jalostusarvosteluun, minkä myötä se voitaisiin mahdollisesti ottaa myös geenipankkiin”, Susanna Back kertoo.

”Harvinaisuusaspekti on olemassa, mutta loisimme täysin virheellistä kuvaa populaatiosta, jos mukaan otettaisiin pelkästään harvinaisuuksia. Mukana on myös omien lajiensa ja sukulinjojensa valtiaita.”