
Englannissa tehty tutkimus hevosille yleisesti käytetystä glukokortikoidi prednisolonista osoitti, että suun kautta annettu prednisoloni ei lisännyt kaviokuumeriskiä. Tutkimuksessa käytiin läpi 14 vuoden aikana englantilaisella hevosklinikalla käyneiden, suun kautta prednisolonilla lääkittyjen hevosten tapaukset.
Liphook Equine Hospital-klinikalla vuosien 2001–2014 aikana muun hoidon yhteydessä prednisolonilla suun kautta lääkittyjen yli neljänsadan hevosen sairaus- ja taustatiedot käytiin läpi tutkimuksessa.
Kutakin hevosta, jota oli hoidon aikana lääkitty suun kautta annettavalla prednisolonilla, verrattiin kahteen verrokkihevoseen. Verrokkihevosille ei ollut annettu kortisonilääkitystä.
Jokaisesta hevosesta koottiin tiedot iästä, rodusta, hoidon syystä, prednisolonin annoksesta ja lääkityksen kestosta sekä mahdollisesta aiemmasta kaviokuumeesta.
Kortisonin riskit ovat nykytiedon valossa suuret, mikäli hevosella on metabolinen oireyhtymä (EMS, equine metabolis syndrome), insuliinin säätelyhäiriö ID tai aivolisäkkeen toimintahäiriö PPID. Tämän vuoksi myös näistä sairauksista kerättiin kaikkien tutkimushevosten tiedot.
Kaviokuumeen esiintyvyydessä ei löytynyt merkittävää eroa prednisolonilla hoidettujen 416 hevosen ja verrokkiryhmän yli 800 hevosen välillä, joille ei annettu kortisonilääkitystä. Molemmissa ryhmissä kaviokuumetapauksia on reilulla kolmella prosentilla hevosista. Hevosen metabolinen oireyhtymä ja korkea ikä liittyivät molemmissa ryhmissä lisääntyneeseen kaviokuumeen riskiin.
Yhdysvaltalainen hevosalan aikakauslehti Equus magazine julkaisi heinäkuun numerossaan artikkelin, jossa tutkimuksen tekemiseen osallistunut eläinlääkäri Victoria Jordan kertoi, että on olemassa tutkimustietoa siitä, että triamsinoloni, prednisolonia voimakkaampi kortisoni, voi aiheuttaa hevosille kaviokuumetta, jos sitä annetaan toistuvilla tai normaalia suuremmilla annoksilla. Myös deksametasoni-kortisonin on todettu pahentavan insuliinin säätelyhäiriötä hevosilla ja lisäävän kaviokuumeriskiä.
Sen sijaan brittitutkimuksessa prednisolon ei lisännyt kaviokuumeen riskiä edes aineenvaihduntasairauksia kuten insuliinin säätelyhäiriötä ja PPID:tä sairastavilla hevosilla.
”Prednisolonilla hoidetussa ryhmässä hevosilla, joilla oli PPID tai EMS, oli korkeampi kaviokuumeen ilmaantuvuus kokonaisuudessaan, mutta niillä ei havaittu olevan korkeampaa ilmaantuvuutta prednisolonin antamisen aikana. Tuloksemme viittaavat siihen, että vaikka PPID ja EMS ovat itsessään kaviokuumeen riskitekijöitä, emme löytäneet näyttöä siitä, että prednisolonihoito lisäisi riskiä entisestään”, Jordan sanoo Equus Magazinen haastattelussa.
Hän kuitenkin kehottaa prednisoloninkin käytössä varovaisuuteen hevosilla, joilla on ollut kaviokuume. Erityisesti riskiryhmiin kuuluvilla roduilla ja yksilöillä, joilla on kliinisiä kaviokuumeen oireita, pitäisi Jordanin mukaan testata esimerkiksi insuliinin säätelyhäiriön mahdollisuus ennen lääkityspäätöstä.
Haittavaikutusten välttämiseen ja pienentämiseen on yleispätevä ohje, jonka Jordan haastattelussa antaa.
”On suositeltavaa säätää annos pienimpään tehokkaaseen ja pyrkiä lyhyimpään mahdolliseen hoitoaikaan haittavaikutusten minimoimiseksi.”