Vieremän radan tallialueella pääsee näkemään hevosia läheltä. Pauli Raivio pesemässä Eskolan Jyräystä. Kuva: Miska Puumala
Juhannusaamuna kello viisi nuorille miehille tuli idea, josta alkoi jo yli 50 vuotta jatkunut perinne
Vieremän juhannusaaton raveissa pääsee aikamatkalle 1970-luvun tunnelmiin. Pienen paikkakunnan tapahtumassa on suuren urheilujuhlan tuntua.Tilaajalle
Vieremällä on ravattu juhannusaaton ravit vuodesta 1974 lähtien. Ja ravataan tänäkin vuonna. Kuva: Miska PuumalaEivät tainneet Esa Vidgrén ja Olavi Haanketo arvata, mitä heidän pohdinnoistaan juhannusaamun kähmässä vuonna 1973 seuraisi.
Vieremän raviradan silloinen puheenjohtaja Vidgrén ja sihteeri Haanketo olivat viettäneet juhannusaaton ja -yön niin kuin monella ravi-ihmisellä tuohon aikaan oli tapana: Seinäjoella Suviyön raveissa.
Matkaa Seinäjoelta Vieremälle on pyöreästi 300 kilometriä, joten reissu venyi aamuvarhaiseen.
”Aamuviideltä kotiin tullessaan Esa ja Olavi olivat tuumanneet, että vähän liian pitkään kyllä meni. Sitten he keksivät, että järjestetään ensi vuonna juhannusravit omalla radalla”, Ylä-Savon Hippoksen nykyinen puheenjohtaja Juha Vidgrén kertoo tarinan Vieremän juhannusaaton ravien taustalla.
Niinpä Vieremän radalla on järjestetty ravit jokaisena juhannusaattona vuodesta 1974 alkaen.
”No ne ensimmäiset omat juhannusravit päättyivät tansseihin, jotka alkoivat puoliltaöin. Yhtä pitkään kotiinpaluu meni silloinkin, että sikäli ajatus ei ihan onnistunut. Mutta hyvät ravit oli”, Vidgrén naurahtaa.
Nykyään Vieremän juhannusravien konsepti on tyystin toisenlainen. Lapsille suunnattu ohjelma alkaa jo ennen raveja, ja ensimmäinen ”aja”-käsky kajahtaa kello 18.15.
Ravien aikana katsomoalueella esiintyvät Antti Ketonen ja Movetron. Viimeinen lähtö ja juhannusravit ovat ohi noin kello 21.
”Tarkoitus on, että sen jälkeen ihmiset ehtivät lähteä omiin juhannusohjelmiinsa. Kilpailu ihmisten vapaa-ajasta muuttuu jatkuvasti, ja aikatauluja saa miettiä aina tarkemmin. Meidän ajatuksemme on, että raveissa on paljon perhetapahtuman tuntua ja tämä on sellainen tuttujen tapaamispaikka”, Vidgrén sanoo.
”Kauas on tultu siitä, kun 1970-luvulla Leo Lastumäki ja Heikki Kinnunen vetivät show’ta neljälle tuhannelle ihmiselle, joista suurin osa oli nauttinut vähän enemmän muutakin kuin kansalaisluottamusta”, Vidgrén naurahtaa.
Olavi Haanketo oli vuonna 1973 ideoimassa Vieremän ensimmäisiä juhannusraveja. Kuva: Miska PuumalaVieremän raviradan lupaus vierailijoille ei ole sieltä vaatimattomimmasta päästä, Savossa ja tarkemmin ottaen Ylä-Savossa kun ollaan.
”Tervetulloo mualiman parraalle kesäraalle”, radan nettisivuilla lukee.
Vidgrénin mukaan Vieremä myös pyrkii täyttämään lupauksen.
”Me olemme pyörittäneet toimintaa vuodesta 1970 lähtien pelkästään kesäraviradan statuksella. Yleisömäärät ja ravipäivät ovat olleet hyviä, on 75-profiilipäiviä ja suurkilpailuja, ja olemme saaneet kuskeilta ja valmentajilta paljon kiitoksia siitä, että kaikki on hoidettu hyvin”, Vidgrén luettelee.
”Olemme myös investoineet radan kuntoon ja muihin puitteisiin, mutta silti alueella on säilytetty 1970-lukulainen miljöö. Sehän on heti kunnon nostalgiapläjäys, kun tänne tulee paikalle.”
Kesäraveissa tunnelma on tiivis. Ihminen ja hevonen pääsevät lähelle toisiaan. Kuva: Miska PuumalaVieremällä on tänä kesänä kuusi ravipäivää, joista juhannusaaton ravit ovat kolmannet. Juuri juhannusraveilla on kokonaisuudessa suuri merkitys – monella tapaa.
”Kun yleisömäärä on juhannuksena yleensä 2–2,5 tuhannen korvilla, se on merkittävä määrä. Myös Einarin (Vidgrén, Juhan isä) muistoajossa yleisömäärä on samaa luokkaa. Muuten yleisöä on sellainen tuhat, puolitoista”, Vidgrén kertoo.
Vidgrénin mukaan juhannusraveissa on kuitenkin omanlaisensa, erityinen tunnelma.
”Monelle juhannusravit on lomanaloitusperinne ja sellainen kesän alun taitekohta. Siinä on se loman ja kesän odotus. Ja tietysti juhannuksena aina odotetaan sitäkin, sataako vettä vai ei”, Vidgrén naurahtaa.
”Nythän näyttää hyvältä, että viileämmän jakson jälkeen olisi tulossa lämmin viikonloppu.”
Juha Vidgrénin mukaan kesäraveilla on myös suuri taloudellinen merkitys Vieremän alueelle. Vidgrénin vasemmalla puolella ohjastaja Jani Ruotsalainen, oikealla haastattelija Jere Törmänen. Kuva: Ville ToivonenKesäravien merkityksestä koko ravialalle Vidgrénillä on vahva näkemys.
”Kesäraveilla on merkittävä sisäänheittäjän rooli lajiin. Kesäravit ovat uusasiakashankintaa, kun kynnys lähteä raveihin on matala. Kesäradat ovat tiiviitä alueita, joissa pääsee lähelle hevosta ja katsomaan tallialueellekin. Hevonen on pääosassa.”
”Kesäilma, ollaan terassilla, nautitaan kahvia ja virvokkeita… Kesäravit ovat parhaimmillaan hyvä ulkoilmatapahtuma, joissa pääsee paremmin mukaan tunnelmaan kuin isoilla radoilla. Voisi sanoa, että pienissä raveissa on suuren urheilujuhlan tuntu”, Vidgrén maalailee.
Vieremällä on tutkittukin kesäravien merkitystä alueelle. Kysely kohdistui kolmeen kesäravipäivään. Sosiaalinen puoli on tietysti isossa osassa.
”Saimme sellaisen signaalin, että ravit on lomalaisille tärkeä kohtaamispaikka. Toripäiviä on nykyään vähemmän, mutta ihmiset tietävät, että tuttavat ja kylänmiehet tulevat matkan takaakin raveihin. Siellä kohdataan vanhoja tuttuja. Tutkimus näytti, että noin 30 prosenttia ravikävijöistä tuli muualta”, Vidgrén kertoo.
Myös taloudellinen merkitys alueelle on suuri.
”Sellaisia majoittujia, jotka vuokrasivat mökin tai olivat hotellissa, oli paljon. Kolmen ravipäivän aikana käytetty raja oli yhteensä yli 100 000 euroa. Eli ravitapahtumilla on alueelle iso taloudellinen merkitys”, Vidgrén sanoo.
Nyt on edessä vuoden pääpäivä ja hienoin tunnelma.
”Ohjelma, ihmiset ja hevoset tekevät sen tunnelman. Ja muurinpohjaletut. Niitä meillä edelleen paistetaan, ja jonot ovat pitkät”, Vidgrén maiskuttelee.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
