Ratsastajainliitolla vaikea kokous, Vättö ja Varenti hallitukseen

Kokousyleisö oli esittänyt jo etukäteen tavallista runsaammin käsiteltäviä aiheita, ja keskustelu oli vilkasta. Useimmiten toimintasuunnitelma on hyväksytty muutamalla täydennyksellä, mutta nyt sen hyväksymisestä äänestettiin.

Kokouksessa tuotiin esiin, että kuudessa vuodessa liiton jäsenmäärä on pudonnut noin 46 000 jäsenestä 37 800 jäseneen. Sen katsottiin kertova siitä, että jotain muutosta toimintaan olisi saatava.

Ensin Annaliisa Aario-Wihuri esitti toimintasuunnitelman ja talousarvion palauttamista käsittelyyn, mutta hänellä ei ollut kokouksessa esitysoikeutta. Tarja Teräväinen vei esitystä eteenpäin. Toimintasuunnitelmaan haluttiin useita erilaisia korjauksia. Siihen haluttiin myös eri kohtien budjettivaikutukset ja mukaan konkreettiset mittarit, joilla toiminnan kehittymistä voi mitata.

Toimintasuunnitelman hyväksymisen puolesta äänesti 167 ja sen palauttamisen puolesta 106 jäsentä.

Moitteita liitolle annettiin myös siitä, että eri vuosien talousvertailu lisättiin kokousmateriaaleihin vasta myöhään lauantai-iltana.

Suomen Ratsastajainliiton vuoden 2026 talousarvio on laadittu nollatulokseen tähtääväksi. Talousarviossa varaudutaan siihen, että yleinen taloustilanne jatkuu haastavana ja liiton jäsenseurojen jäsenmäärä saattaa yhä vähentyä.

Liiton tuottojen arvioidaan olevan 3 575 500 euroa ja kulujen 3 521 500 euroa. Poistoja on 64 000 euroa ja sijoitustuottoja 10 000 euroa.

Suomen Islanninhevosyhdistyksen puheenjohtaja Silvia Ufer käytti väkevän puheenvuoron, jossa hän kertoi islanninhevosyhdistyksen harkitseva eroa Ratsastajainliitosta. SIHY on 583 jäsenellään SRL:n toiseksi suurin seura.

Se toi rahaa Ratsastajainliitolle vuonna 2025 jäsenmaksuina ja kilpailumaksuina 55 053 euroa SRL:n yleisavustus askellajiratsastukselle oli kuitenkin vain 14 500 euroa.

Ufer hamitteli sitä, että askellajiratsastus ei juuri näy liiton tiedotuksessa, eikä SRL:n edustusta riitä paikalle lajin SM-kilpailuihin. Kenttäratsastusta tuetaan askellajiratsastukseen verrattuna noin kymmenkertaisella summalla, vaikka islanninhevosten startteja on vuodessa alle sata vähemmän kuin kenttäkilpailussa (1451/1537).

Keskustelua käytiin myös liiton toiminnasta ALV-asiassa. Selvää on, että liitolla on ollut yhteistyösopimus asianajotoimisto Bowa Legalin kanssa, ja sen kanssa yhdessä on keskusteltu verottajan kanssa ja pyritty vaikuttamaan verottajan tulkintaan hevosalan veroasioissa.

Päivi Savilahti-Bäckman kyseli, paljonko SRL on maksanut Nika Equestrianin asianajokuluja.

Nika Equestranin ALV-asia käsiteltiin hallinto-oikeudessa, jossa saatiin ratsastukselle myönteinen päätös. Se ei kuitenkaan ole virallinen ennakkopäätös, eikä verottaja ole suostunut muuttamaan ohjeistustaan ratsastustuntien tai tallipaikkamaksujen arvonlisäverosta sen perusteella. Tämän takia myöskään liitto ei ole päätöksen jälkeen ohjeistanut muita talleja ALV-maksujen suhteen.

Nika Equestrianissa työskentelevä Tarja Teräväinen huomautti kokouksessa, että liiton suunnasta on maksettu asian asianajokuluja 7000-8000 euroa. Liiton toiminnanjohtaja Jukka Koivisto eikä hallituksen jäsen, aiemmin Bowa Legalin juristina toiminut Valtteri Gundersby eivät tunnistaneet asiaa.

Keskustelua herätti myös liiton toiminta mediaan nousseessa tapauksessa, jossa hallitus ei ohjannut hevosen huonosta kohtelusta tehtyä valitusta kurinpitolautakunnalle.

Tähän liittyen haluttiin sääntömuutosehdotus, sillä liiton sääntöjen mukaan nämä tapaukset pitää mennä liiton hallituksen kautta.

Kurinpitolautakunnan puheenjohtaja Tarja Wist huomautti, että tämä ei ole hyvä tapa, koska kurinpitolautakunnan tulisi olla itsenäisesti toimiva elin. Puheenjohtaja Marjukka Manninen pelkäsi, että ilman ennakkokäsittelyä kurinpitolautakunnalle tuleva työmäärä on liiallinen. Tiedotuspäällikkö Kati Hurme kuitenkin totesi, että karkean mutun mukaan liiton ilmoituskanaviin tulee vuodessa vain muutama ilmoitus koskien hevosen asiatonta kohtelua

Keskustelun jälkeen päästiin lopputulokseen, että asiasta laaditaan kunnollisen käsittelyn jälkeen ehdotus kevätkokoukseen.

Espoon tallin Elisa Tollet piti vahvan puheenvuoron, joka käsitteli ratsastuskoulujen ahdinkoa. Ruotsissa niistä on 10 vuoden aikana lopettanut 4,4, prosenttia, Englannissa 15 prosenttia ja Suomessa liiton hyväksymistä talleista 25,2 prosenttia. Hän kaipasi liitolta mahdollisuutta puolivuosittain maksettavaan jäsenmaksuun, materiaalia alkeisratsastajille sekä yrittäjille materiaalia, josta olisi apua vaikutustustyössä kuntien kanssa neuvoteltaessa.

Hallitusjäsenien äänestyksessä Päivi Savilahti-Bäckman ilmoittautui ehdokkaaksi vielä kokouksessa. Äänestys meni vaalivaliokunnan mukaisesti. Salla Varenti valittiin jatkokaudelle 203 äänellä. Hänen kanssaan hallitukseen valittiin Hollannissa asuva esteratsastusvalmentaja Emilia Vättö 92 äänellä. Päivi Savilahti-Bäckman sai 77 ääntä, Ari Svensk 63 ääntä ja Tomas Kiviranta 34 ääntä.

Syyskokouksessa myönnettiin seitsemän kultaista ansiomerkkiä. Kunnianosoituksen saivat Terttu Katila, Soile Lappalainen, Tiina Loisa, Kaj Maunula, Markku Pulli, Iiris Viiala sekä Sirpa Viiala.

24.11. kello 16 korjattu artikkeliin, että SRL:n tuki askellajiratsastukselle on ollut vuodet 2024 ja 2025 14 500 euroa, ja se nousee vasta ensi vuodelle 17 500 euroon.