

Jaana Husu-Kallio valittiin torstaina ensimmäiselle kaudelleen Suomen Hippoksen hallitukseen, ja saman tien myös hallituksen uudeksi varapuheenjohtajaksi. Helmikuun alussa maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikön virasta eläkkeelle jäänyt Husu-Kallio odottaa mielenkiinnolla uutta luottamustoimea, tiedostaen samalla tehtävän moninaiset haasteet.
”Töitä on tiedossa, mutta olen tarkoituksella vähentänyt muita luottamustoimiani, että voin keskittää tarmoni täysillä Hippoksen hyväksi”, Husu-Kallio painottaa. ”Ajat ovat haasteelliset, mutta samalla mielenkiintoiset. Hyvässä hallituksessa jäsenten erilaiset taustat täydentävät toisiaan.”
Koulutukseltaan Husu-Kallio on eläinlääketieteen tohtori. Valtaosan työurastaan hän teki ruokaturvallisuuden parissa, ja viimeiset 12 vuotta hän toimi kansliapäällikkönä.
”Raviurheilulla ja hevosilla on entistäkin suurempi rooli elämässäni eläkkeelle jäämisen jälkeen”, Husu-Kallio korostaa.
Hevospelien tuleva siirtyminen lisenssimarkkinaan on Husu-Kallion mieleen. Hänen mukaansa yhteisyritys ruotsalaisen hevospeliyhtiön ATG:n kanssa tarjoaa hyviä mahdollisuuksia suomalaiselle hevostaloudelle.
”Aloitan Hippoksen hallituksessa vasta tammikuun alusta, joten en ole vielä ollut niin paljon tekemisissä tulevan peliyhtiön valmistelun kanssa”, hän muistuttaa.
”On kuitenkin sekä Suomen että muiden Pohjoismaiden etu, jos kaikissa neljässä maassa saadaan raviurheilu ja sen tunnusluvut nousuun. Mielestäni yhteinen peliyhtiö ATG:n kanssa tarjoaa tähän hyvän mahdollisuuden. Ruotsalaiset ovat perinteisesti vahvoja liiketoiminnan osaajia, ja heidän kanssaan on hyvä olla samalla puolella.”

Lisenssimarkkinaan siirtymisen myötä myös Suomen Hippoksen toimintaan tulee varmasti muutoksia. Husu-Kallion mukaan viranomaistyö kuten varsojen rekisteröinti ja hevosrekisterin ylläpito kuuluu edelleen valtion tukemiin viranomaistehtäviin, ja suurimmat muutokset tulevat kilpailutoimintaan uuden peliyhtiön kautta.
Husu-Kalliolla on kokemusta muutosjohtamisesta myös aiemmissa luottamustoimissa.
”Olin muun muassa Helsingin yliopiston hallituksen puheenjohtajana oman ministeriöni virastokentän mittavien uudelleenorganisointien lisäksi. Näistä kokemuksista pitäisi olla hyötyä hevosalan tulevissa muutoksissa.”
Husu-Kalliolla on myös työuransa ansiosta laajat kontaktiverkostot niin Suomen valtion kuin Euroopan Unionin suuntaan.
”Lisäksi Euroopan raviurheilun keskusjärjestön UET:n puheenjohtaja Marjaana Ala-Viuhkola opiskeli samoihin aikoihin, yhtä alemmalla vuosikurssilla eläinlääkäriksi. Hyvä kontaktiverkosto ei ole ainakaan haitaksi Hippoksen hallituksessa toimiessa.”
Pääkaupunkiseudulla asuva Husu-Kallio painottaa useaan kertaan haastattelun aikana, että hevosalan on pystyttävä katsomaan eteenpäin.
”Vanhoja asioita ei pidä märehtiä, vaan hevosalan on otettava ote omasta tulevaisuudestaan. Viime vuosina olemme nähneet hyvin, ettei esimerkiksi osalla hevosalaa koskevilla vanhoilla päätöksillä ole merkitystä uusista asioista päätettäessä. Senkin takia olen tyytyväinen pelimarkkinauudistuksesta, sillä nyt meillä on asiat omissa käsissämme.”
Jaana Husu-Kallio tunnetaan intohimoisena raviurheilun ja etenkin suomenhevosten ystävänä. Husu-Kallio on myös innostunut hevosten yhteisomistuksen puolestapuhuja, ja hän omistaa osuuden 14 eri hevosesta.
”Minulla on muun muassa osuus Liisan Tulilinnun tämänkesäisestä fransilaisesta orivarsasta sekä Juliette Laxin viime kesällisestä orivarsasta, joka sekin on Fransista. Kyllä tässä odotellaan tulevia Kuninkuusraveja suurella innolla”, Jaana Husu-Kallio nauraa.
Kimppaomistaminen on Husu-Kallion mukaan yksi tärkeimmistä keinoista saada uusia ihmisiä lajin pariin. Hän on pyrkinyt omalla toiminnallaan ja esimerkillä levittämään raviurheilun tietoisuutta ravikuplan ulkopuolelle.
”Olen saanut houkuteltua useammankin ummikon mukaan erilaisiin hevoskimppoihin. Kimpassa omistaminen on erinomainen keino kokea raviurheilua läheltä. Porukassa jaetaan niin ilot kuin surutkin. Pitää muistaa juhlia pieniäkin asioita hevosenomistajana. Olemme useasti omistajakimpoissa kilistelleet hyväksytylle koelähdöllekin.”
Samalla Jaana Husu-Kallio korostaa, ettei pelkällä kimppaomistamisella saada suomalaista raviurheilua nousuun.
”Meidän pitää pyrkiä takaamaan kunnon taloudelliset toimintaedellytykset ammattimaiselle raviurheilulle Suomessa. Samalla ei saa kuitenkaan unohtaa laajan harrastajapohjan tärkeyttä.”