Sandra Kortekallio on saanut elää hevosten kanssa hienoja hetkiä. Kuva vuodelta 2016. Kuva: Ville Toivonen
Sandra Kortekallio rakastaa hevosia ja raviurheilua, mutta ei halua isänsä tavoin ammattivalmentajaksi – ehkä
Hoitoalan ammattilainen on kouluttautunut myös hevoshierojaksi.Tilaajalle
Revenge Vici on voittanut urallaan jo kuudesti. Kuvassa Sandra Kortekallio lämmittää ruunaa Killerin kuninkuusraviperjantaina. Revenge Vicin emä on hänen vanha menestysajokkinsa Cold Seastar. Kuva: Terhi Piispa-HelistenMikkeliläiselle Sandra Kortekalliolle rakkaus hevosiin ja raviurheiluun on tullut verenperintönä. Jo 1990-luvun alusta lähtien ammattivalmentajana toiminut isä Juha Kortekallio on menestynyt mainiosti läpi vuosien.
Isän valmennustalli Juvan harjoitusradalla onkin Sandra Kortekalliolle hyvin tuttu paikka hänen varhaislapsuudestaan alkaen.
Vaikka parin viikon päästä 30 vuotta täyttävä Sandra onkin viettänyt ison osan elämästään isänsä ravitallilla, hän ei kuitenkaan ole koskaan tehnyt hevosalan töitä täysipäiväisesti.
Peruskoulun jälkeen Sandra Kortekallio kouluttautui ensin lähihoitajaksi ja sitten sairaanhoitajaksi. Nykyisin hän työskentelee kotisairaanhoidon parissa.
”Isälle oli tärkeää, että hankin jonkun muun alan koulutuksen. Kun olin seurannut jo pienestä pitäen hänen työtään, olin toki itsekin oppinut alan realiteetit”, Sandra Kortekallio kuvailee.
”Hoitoalan koulutus oli minulle lopulta helppo valinta. Aika menee nopeasti, sillä juuri mietin, että olen tehnyt hoitoalan töitä jo kymmenen vuotta.”
Vaikka hevoset ja ravit eivät ole Kortekallion ammatti, niillä on suuri osa hänen elämässään. Kortekallio pyrkii käymään ajamassa hevosia isänsä kaverina vähintään parina päivänä viikossa.
”Usein teen 80-prosenttista työviikkoa, että ehdin käydä tallilla myös arkena”, hän mainitsee.
Toisen polven raviaktiivin puheesta tulee ilmi arkirealismi raviurheilua ja oman tallin pyörittämistä kohtaan. Moni ulkopuolinen on kysellyt tyttären halukkuutta ottaa isän valmennustalli vastuulleen tulevaisuudessa. Sandra Kortekallion vastaus on selvästi tarkkaan punnittu.
”Vaikka hevoset ja raviurheilu ovat minulle intohimo, on raviurheilulla tällä hetkellä todella arvoitukselliset ajat edessään. Jos on aiemminkin ollut tiukkoja aikoja, ovat tulevien vuosien näkymät todella ennalta-arvaamattomat. Seuratessani isäni työmäärää suhteessa taloudelliseen tulokseen, on ollut helppo vetää johtopäätös pitää raviurheilu harrastuksena ansiotöiden ohella.”
Vaikka päätös olla alkamatta ravivalmentajaksi kuulostaa pitävältä päätökseltä, pieni varaus asian päällä tuntuu kuitenkin leijuvan.
”Eihän sitä tietysti tiedä mitä tekee vaikka kymmenen vuoden kuluttua”, Sandra Kortekallio pyörittelee.
”Juvalla olisi kaikki mahdollisuudet toiminnan pyörittämiseen. Siellä on talli sekä todella hyvät ja monipuoliset valmennuspaikat. Sijaintikin on hyvä, kun rata on ihan viitostien vieressä.”
Viime vuosikymmenellä Sandra Kortekallio ajoi kilpaa muutamia kymmeniä lähtöjä vuodessa, mutta viime vuosina startteja on tullut vuosittain vain muutama.
Kortekallio toteaa kilvanajamisen kyllä kiinnostavan enemmänkin.
”Olen kuitenkin sen verran voitontahtoinen, että haluan myös menestyä, jos ajan. Startteja olisi pitänyt olla vuositasolla paljon enemmän kuin mitä enimmilläänkään ajoin, jotta olisin saanut kilvanajoon paremman tuntuman. Oman tallin hevosten valmentaminen on kuitenkin aina etusijalla ohjastamiseen verrattuna.”
Sandra Kortekallio voitti Cold Seastarilla Mikkelissä kesäkuussa 2014. Kuva: Terhi Piispa-HelistenSandra Kortekallion tähänastinen elämän hevonen on tamma Cold Seastar, jolla hän on ajanut puolet uransa 24 ohjastajavoitosta. Cold Seastarin rattailla hän menestyi mukavasti jo alle parikymppisenä.
Nyt 17-vuotias Cold Seastar on aloittanut siitoksessakin mukavasti, sillä sen ensimmäiset varsat ovat lupaavia kilpahevosia. Nyt tamma kantaa kuudetta varsaansa.
”Cold Seastar ei ollut helppo ajettava, ja varsinkin uran alkuvaiheessa se laukkasi ammattikuskienkin ajamana usein. Oli todella palkitsevaa, kun pärjäsin sillä jo niin nuorena”, Kortekallio muistelee. ”On vaikea kuvailla tunnetta, kun hevoseen on panostanut kotona paljon aikaa ja vaivaa, ja sitten työ palkitaan menestyksenä radalla.”
Liising oli Kortekallion perheelle tärkeä hevonen. Kuvassa huippuori voittaa Esa Holopaisen ajamana Kausalassa vuonna 2002. Kuva: Ville ToivonenHevosten hyvinvointiin monipuolisesti panostaminen toistuu useasti Sandra Kortekallion puheissa. Helmikuussa Kortekallion olisi tarkoitus valmistua hevoshierojaksi. Opintojaan varten hän on ollut myös opintovapaalla päivätyöstään.
”Minua on aina kiinnostanut, kuinka hevosia voisi auttaa vielä parempiin suorituksiin vaikka juuri lihashuollon avulla. Tarkoituksena on jatkokouluttautua vielä lisääkin”, hän mainitsee.
Täysipäiväistä hevoshierojaa Sandra Kortekalliosta ei ole tällä tietoa tulossa, mutta ei sekään vaihtoehto ole täysin poissuljettu.
”Oman tallin hevoset ja ihan oma kiinnostus alaa kohtaan oli pääsyynä hierojakoulutukseen, mutta voin hieroa muidenkin hevosia. Kysynnän mukaan mennään, mutta työ hoitoalalla jatkuu varmasti ainakin lähivuodet.”
Juha Kortekallio on ollut raviammattilainen 1990-luvulta alkaen. Kuva: Ville ToivonenSandra Kortekallio nostaa oman tallin Svantten hyväksi esimerkiksi kokonaisvaltaisen valmentamisen merkityksestä. Nyt seitsemänvuotiaalla Juha Kortekallion kasvattamalla ja omistamalla ruunalla oli nuorempana paljon liikeongelmia. Fysioterapian ja hieronnan avulla ruunan otteisiin on tullut viimeisen vuoden aikana aivan uutta ryhtiä.
”Svanttesta näkee, että suomenhevosten kanssa pitää olla kärsivällisyyttä. Kaikki hevoset eivät ole valmiita kilpailemaan vielä kolme- tai nelivuotiaana”, Kortekallio painottaa.
”Hevosella oli liikevaikeuksia nuorempana. Sitä hoidettiin eläinlääkäreiden toimesta, ja tottakai teimme kaiken mahdollisen kotonakin sen hyväksi. Emme kuitenkaan saaneet sitä riittävän hyväksi, kunnes hevoshieroja Tuula Pursiainen lopulta löysi siitä oikean vikakohdan. Olen jatkanut ruunan hoitamista Pursiaisen ohjeilla ja lisäksi Svantte on saanut paljon kraniosakraaliterapiaakin. Aloitin muuten hierojanopinnotkin tuon Pursiaisella käynnin jälkeen.”
Raviurheilu tarjoaa suuria tunteita. Kuva: Ville ToivonenKun puhutaan Kortekallion raviperheestä, puheeksi tulee helposti myös Juha Kortekallion elämän hevoset. Alun perin Juha Kortekallio tuli tunnetuksi menestyshevosen omistajana. Hänen yhdessä Seppo Suurosen kanssa omistamansa Patrik voitti ravikuninkuuden neljästi 1980- ja 1990-lukujen taitteessa.
Valmentajana Juha Kortekallio nousi suuren yleisön tietoisuuteen viimeistään Patrikin pojan Liisingin ansiosta. Vuonna 1994 syntynyt ori oli ikäluokkansa ehdoton hallitsija voittaen sekä Kriteriumin että Derbyn. Vanhempana ori menestyi mainiosti myös avoimella tasolla.
Vuonna 2016 kuolleen Liisingin merkitys oli mittava myös siitoksessa. Sen lähes tuhannen jälkeläisen joukkoon kuuluvat muun muassa ravikuninkaat Parvelan Retu ja Köppinen sekä ravikuningatar Lumi-Oosa.
Patrikin kilpailuvuosina Sandra Kortekallio ei ollut vielä syntynytkään. Liisingin kilpaillessa Sandra oli ala-asteikäinen, mutta oriilla oli tärkeä rooli myös hänen elämässään.
”Liising oli niin hienoluonteinen, että minä ratsastin sillä kotona jo ala-asteella ollessani. En tiedä laitettaisiinko kymmenvuotiasta lasta nykyään ratsastamaan suomenhevosoriilla”, hän nauraa.
- Osaston luetuimmat
