Sonja Mäkelä loisti taas Savonlinnassa, palkintorahaa kertyi 6 600 euroa
Oululaisratsastaja pokkasi kahdella hevosellaan Savonlinna Operagames -kilpailuista muun muassa pääluokan ja kahden sarjakilpailun voitot.Tilaajalle
”Enemmänkin saisi olla tällaisia kilpailuita, joissa on varaa maksaa palkintoja”, toteaa Sonja Mäkelä Savonlinnan kilpailuista. Palkintoja jakamassa Savonlinnan kaupunginjohtaja Ding Ma, Operagames-kilpailun pääsihteeri Merja Rautiainen sekä tuomariston puheenjohtaja Soile Kosonen. Kuva: Oona PitkonenSonja Mäkelä hyppäsi perinteikkäissä kilpailuissa koko viikonlopun pelkkää nollaa hevosillaan Celtas Quen ja Goldmember. Celtas Quen on hänen oma ykköstykkinsä, ja Goldmember on Sonja Kaakon yrityksen omistama kuusivuotias ruuna samasta emästä kuin Jone Illin Celtas Quillian.
Mäkelä kertoo, että ei realistina uskaltanut odottaa Savonlinnasta yhtä hyvää menestystä kuin viime kesänä. Tuli kuitenkin parempaa, ja tienestit nousivat suomalaisittain huikeaan 6600 euroon.
Sunnuntain 145-luokassa oli vain viisi starttaajaa, mutta kaikki maan huipulta: Mäkelän lisäksi Janna Huhtanen Nemo van het Reuhoffilla, Susanna Granroth Nola WV:llä ja KG Corleonilla sekä John Antell Mantella. Heistä Mäkelä ja Antell hyppäsivät nolla-nollat, ja Mäkelä oli nopeampi.
Mäkelä toteaa, että Celtas Quen hyppäsi jälleen hyvin, ja yhteistyö ratsastajan kanssa tulee koko ajan paremmaksi.
”Minä luotan hevoseen, ja se minuun”, Mäkelä summaa.
Ratsukon kausi alkoi vasta toukokuussa, kun Oulun pitkien pakkasten takia hyppyharjoittelu lykkääntyi, eikä helmikuun kylmillä tehnyt mieli lähteä ajelemaan Ypäjälle saakka.
Celtas Quenista Mäkelä toteaa, että se pystyy hyppäämään kaiken, mitä Suomessa on tarjolla. Oma pieni haasteensa on hevosen toisen takajalan kukkopatti, joka on hevosilla suhteellisen yleinen neurologinen ongelma. Se saa ruunan etenkin jännittyessään nykäisemään jalkaa ylös. Mäkelä toteaa, että se ei oikeastaan muuta mitään, kun hoitomahdollisuuksia ei edes ole.
”Paitsi ratsastaa mahdollisimman hyvin. Kaikkihan me hevoset ja ihmiset ollaan vahvempia toiseen suuntaan, ja sekin on toiseen suuntaan vino. Pitää vain työstää lihaksistoa. Ei se radalla tunnu”, Mäkelä selittää.
Ammatikseen hän pitää estevalmennustallia Oulussa.
”Oulussa on samat ongelmat kuin ympäri Suomea: aika hiljaista on kilpailurintamalla. Etelä-Suomessa vielä riittää kilpailijoita”, Mäkelä sanoo.
Apua hän uskoo löytyvän vasta Suomen talouden elpymisestä.
Mutta vaikka isoihin luokkiin tosissaan tähtääviä on vähemmän, valmentajalle on riittänyt hypytettäviä.
”Ei mulla ole tasorajaa, vaan oppimishalu on tärkeämpää”, Mäkelä sanoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
