
Tähän asti kunnaneläinlääkärit ovat voineet osana julkista eläinlääkäripalvelua hoitaa muun muassa hevosten lisääntymiseen liittyviä tutkimuksia ja toimia, kuten tammojen tiineysultrauksia, keinosiemennyksiä ja orien kastraatioita. Esimerkiksi nämä palvelut eivät enää ensi vuonna lukeudu lakisääteisiin välttämättömiin eläinlääkäripalveluihin, joita kunnat velvoitetaan tarjoamaan.
Vuodenvaihteessa voimaan tulevassa uudessa eläinlääkintähuoltolaissa listataan kuntien järjestämisvastuulla olevat ”yleisen edun kannalta välttämättömät eläinlääkäripalvelut”. Hevosten kohdalla ne sisältävät ensiavun ja perushoidon.
Neuvotteleva virkamies Kajsa Hakulin lakia valmistelleesta maa- ja metsätalousministeriöstä toteaa, että lakisääteisiin välttämättömiin palveluihin on listattu ne toimenpiteet, joita jokaisessa Suomen kuntapraktiikassa pystytään tekemään. Nämä kiireelliset ja välttämättömät toimenpiteet seura- ja harraste-eläimen omistaja saa edelleen kunnan osittain tukemaan hintaan.
”Ei-kiireelliset ja ei-välttämättömät hoidot, kuten esimerkiksi hevosilla lisääntymiseen, keinosiemennyksiin, tiineystarkastuksiin tai kehittyneempään ontumatutkimukseen liittyvät toimenpiteet, joita jotkut kunnaneläinlääkärit ovat tehneet, eivät kuulu kunnan pakollisesti järjestämiin palveluihin. Mikäli näitä tarjotaan, on ne hinnoiteltava markkinahintaisesti”, Hakulin kertoo.
Hevosille tarjottaviin, kuntien kontolla oleviin välttämättömin eläinlääkäripalveluihin uudessa laissa kuuluvat eläimen yleistutkimus ja terveydentilan arviointi, rokotukset ja loislääkitykset sekä suun terveydenhuollon välttämättömät perustoimenpiteet.
Lisäksi perustasoinen ensiapuluonteinen hoito muille kuin elintarvike- ja turkistuotantoeläimille sisältää eläimen ruoansulatuskanavan ja virtsateiden konservatiivisen hoidon, tulehdus- ja kiputilojen, sokin ja metabolisten häiriöiden hoidon sekä haavojen ompelun ja vastaavan vähäisiä kirurgisia toimenpiteitä sisältävän hoidon.
Kaikkien eläinten lopetukset ovat myös kuntien järjestämisvastuulla.
Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja Mikko Turku pitää hyvänä, että uusi laki määrittelee sen, mitä katsotaan peruseläinlääkinnäksi ja kuntien tarjottaviksi palveluiksi.
Turku toivoo, että lain listalta uupuvia, mutta alueellisesti yksityisen eläinlääkäripalvelun puuttuessa tarvittavia palveluja tarjotaan kunnissa niin sanottuina täydentävinä palveluina. Tällöin nämä peruspalvelutason ylittävät kunnaneläinlääkärin tekemät toimenpiteet on hinnoiteltava hinnoiteltava markkinaperusteisesti ottaen huomioon palvelutarjonnasta kunnille aiheutuvat kulut.
Täydentävien palvelujen sisällöstä, määrästä ja markkinahintaisesta hinnoittelusta vastaavat eläinlääkintäpalveluja järjestävät alueet. Viranomaiset on velvoitettu selvittämään oman alueensa yksityisten eläinlääkäripalvelujen tarjonta ja hintataso.
”Uuden lain keskeinen periaate on, että kiireellinen eläinlääkäriapu on jatkossakin saatavilla ympäri vuorokauden.”
Eläinlääkintähuoltolain uudistuksen työryhmässä mukana ollut Oulun ympäristöjohtaja Leena Tuuri kertoo, että alueet ovat saaneet itse päättää, millä laajuudella ja aikataululla alueellisen markkinatilanteen selvitys tehdään.
Työ on hänen mukaansa monella alueella vielä kesken. Jokainen alue saa itsenäisesti päättää, tuotetaanko vähimmäisvelvoitetta täydentäviä palveluita omalla alueella ja millä hinnalla.
Minkä hintaisia mahdolliset täydentävät eläinlääkäripalvelut kunnissa tulevat olemaan?
”Vaikea vastata yleisesti, koska alueet ovat niin erilaisia. Nykyiselläänkin toimenpiteiden tarjonta ja hinnoittelu vaihtelevat alueittain. Onneksi uusi laki mahdollistaa ne jatkossakin, jos yksityisiltä ei näitä ole saatavilla”, Tuuri toteaa.
Hänen mukaansa hevosenomistajien näkökulmasta ei lakiuudistuksessa ole juuri ongelmia.
”Uuden lain keskeinen periaate on, että kiireellinen eläinlääkäriapu on jatkossakin saatavilla ympäri vuorokauden. Muiden palveluiden osalta otetaan alueen tarpeet todennäköisesti huomioon.”
Korjattu 5.9.2025 klo 8.58 Mikko Turkun lausetta koskien kunnaneläinlääkärin tekemien toimenpiteiden hinnoittelua