Kotioloissa voi testata hevosen kykyä purra kokonainen porkkana poikki etuhampailla. Jos se ei onnistu, on syytä tutkituttaa hevosen hampaat eläinlääkärillä. Kuva: Kati Susi
Hevosten kivuliasta hammassairautta tutkitaan Suomessa – omistajia pyydetään vastaamaan kyselyyn klinikoilla
Parikymmentä vuotta tunnettuun hevosten EOTRH-hammassairauteen liittyviä oireita selvitetään nyt Suomessa kaksivuotisessa tutkimusprojektissa.
Yleensä vanhemmilla hevosilla esiintyvän EOTRH-sairauden aiheuttamia oireita ja hevosen kipua selvitetään suomalaistutkimuksessa, johon omistajia pyydetään osallistumaan. Kuva: Sonja JernströmKeski-ikäisten ja vanhojen hevosten ongelmana tunnettu, kivulias hammassairaus EOTRH (Equine odontoclastic tooth resorption and hypercementosis) on nykyään jo yleisesti tiedossa ja sen oireita hevosilla selvitetään eläinlääkäreille ja hevosenomistajille tehtävällä kyselytutkimuksella.
EOTRH-sairaus aiheuttaa ongelmia pääasiassa hevosen etuhampaissa. Hampaan juurialueelle alkaa tulla syöpymiä ja tämän seurauksena alueelle muodostuu normaalia enemmän koostumukseltaan muuttunutta sementtiä.
Sairauden edetessä hevosen etuhampaat kipeytyvät ja ainut hoitomuoto on niiden poistaminen. EOTRH:ia ei pysty nykytiedoin hidastamaan tai estämään. Taudin syntymekanismia ei ole pystytty vielä selvittämään.
”On ajateltu, että sairauden synty voisi liittyä hevosen etuhampaiden lyhenemiseen vanhetessa. Koska hammasta on vähemmän, sen kiinnittymispinta-ala pienenee. Lievät muutokset ovat todennäköisesti normaaleja, mutta vielä ei tiedetä, miksi osalle kehittyy EOTRH. Taustalla voi olla jokin elimistön puolustusjärjestelmään liittyvä häiriö”, sanoo Helsingin yliopistollisessa hevossairaalassa työskentelevä erikoistuva eläinlääkäri Sonja Jernström.
”Hevoset eivät oikein käytä kipeytyneitä etuhampaitaan ja tämä näkyy hammaskiven kertymisenä.” Sonja Jernström
Hän selittää, että kiinnityskudoksen katoaminen eli resorptio on taudin ensimmäinen oire.
”Hevoset eivät oikein käytä kipeytyneitä etuhampaitaan ja tämä näkyy hammaskiven kertymisenä. Ikenissä voi olla tulehdusta ja hampaan juurialueen päällä olevat ikenet pullottavat”, Jernström kuvaa EOTRH:n aiheuttamia, silmin nähtäviä muutoksia.
Lisäksi oireina voivat olla normaalia useammin etuhampaisiin syntyvät murtumat ja myös ikenessä saattaa näkyä myös märkää erittäviä fisteleitä eli käytäviä. EOTRH esiintyy tyypillisimmin yli 15-vuotiailla hevosilla. Etuhampaiden lisäksi se saattaa yltää kulmahampaisiin ja harvinaisissa tapauksissa poskihampaisiin asti.
”Ensimmäiset tutkimukset aiheesta löytyvät 2000-luvun loppupuoliskolta ja viime vuosina tutkimus aiheesta on aktivoitunut”, Jernström kertoo.
Suomessa on aiemmin tehty yksi tutkimus sairaudesta. Siinä röntgenkuvattiin yhteensä kahdenkymmenen 14−29-vuotiaan hevosen hampaat ja todettiin, että hampaiden röntgenkuvaus on EOTRH:ia epäiltäessä aina tarpeen. Vaikka hevosen oireet olisivat vähäisiä, saattaa kuvantaminen paljastaa pitkälle edenneitä muutoksia.
Kyseisessä, vuonna 2019 julkaistussa kotimaisessa tutkimuksessa havaittiin, että jopa rajut ja näkyvät muutokset etu- tai kulmahampaissa saattavat jäädä omistajilta havaitsematta. Tutkijat korostivatkin, että eläinlääkärin on syytä aina ottaa EOTRH:n mahdollisuus huomioon, kun kyse on vanhemmasta hevosesta.
Yliopiston nyt käynnistyneessä tutkimuksessa tehdään tämän ja ensi vuoden aikana EOTRH:sta kärsivien hevosten omistajille ja hoitaville eläinlääkäreille kyselytutkimukset. Yliopiston hevossairaalan lisäksi tutkimuksen yhteistyöklinikoina ovat Hyvinkään hevossairaala, Porvoon hevosklinikka ja Toosilan eläinlääkäripalvelut Kangasalla.
Sekä eläinlääkäri että omistaja vastaavat kyselyyn hevosen EOTRH:sta johtuvan hampaiden poiston yhteydessä ja omistajat vielä uudestaan kolme kuukautta poiston jälkeen. Kyselytutkimuksella selvitetään eläinlääkäreiden tekemiä löydöksiä ja omistajien havaintoja hevosten oireista ja tilanteesta hampaiden poiston jälkeen.
”Pyritään selvittämään tarkemmin sairauteen liittyviä oireita ja hevosen kipua. Tutkimuksen tavoitteena on EOTRH-hevosten hyvinvoinnin parantuminen sekä parempi sairauden diagnosointi ja hoito.”
EOTRH on tällä hetkellä alidiagnosoitu sairaus, joka heikentää sitä sairastavien hevosten elämänlaatua merkittävästi. Ulkomaisissa tutkimuksissa on todettu, että etuhampaiden totaalipoiston jälkeen kivut katoavat ja hevoset pärjäävät poskihampaidensa varassa.
Jernström toteaa, että Suomessa ei toistaiseksi ole julkaistu tutkimusta sairauden yleisyydestä. Tuoreehko tutkimus Saksasta kertoo, että yli 70 prosenttia yli 15-vuotiaista Saksassa asuvista islanninhevosista kärsi EOTRH-syndroomasta.
Hevosrotujen eroja sairastuvuudessa ei ole toistaiseksi tutkittu. Suomalaistutkimuksessa sairauden yleisyyttä ei pystytä selvittämään.
”Toivotaan, että saadaan mukaan mahdollisimman paljon potilaita.” Sonja Jernström
Helsingin yliopiston kyselytutkimuksesta syntyy eläinlääketieteen opiskelija Viivi Hilskan lisensiaatintutkielma. Lisäksi Jernströmin mukaan tavoitteena on saada julkaistua myös tieteellinen artikkeli aiheesta.
”Kyselytutkimuksemme on saanut hyvän vastaanoton ja mahdollisimman laajan otannan saamiseksi kysely toteutetaan yhteistyönä useamman hevosten hammashoitoja tekevän klinikan kanssa. Toivotaan, että saadaan mukaan mahdollisimman paljon potilaita”, Jernström sanoo.
Linkki 2019 julkaistuun suomalaistutkimukseen EOTRH:sta (englanninkielinen)
Juttua on muokattu 13.3. 2024 kello 10.05. Korjattu, että Viivi Hilska on eläinlääketieteen opiskelija, ei kanditaatti.
Porkkanatesti antaa osviittaa
Hevosen omistajalle ja hoitajalle on olemassa suuntaa antava tapa testata, mahtaako hevonen kärsiä alkavasta EOTRH:sta. Sitä kutsutaan porkkanatestiksi.
Testissä hevoselle tarjotaan kokonainen, paksuhko porkkana suoraan edestä ja seurataan, pystyykö se puremaan porkkanan poikki etuhampaillaan. Jos hevonen joutuu siirtämään porkkanan etuhampaiden välistä poskihampaiden purtavaksi, on syytä olettaa, että sen etuhampaiden kiinnityskudokset ovat kipeytyneet. Hevosella saattaa olla alkava EOTRH.
Mikäli hevonen on koulutettu siihen, että se antaa katsoa suuhunsa, voi kotosalla tutkailla, näkyykö etuhampaiden ienrajoissa normaalia enemmän hammaskiveä. Hammaskivun merkkejä ovat myös esimerkiksi kielen työntäminen hampaiden väliin, pään alueen arkuus ja kuolaimen suuhun ottamisen välttely.
Myös syömisongelmat voivat liittyä kipuun. Kannattaa seurata, kasteleeko hevonen korsirehuaan vesiastiassa ennen syömistä tai tiputteleeko se pureskeltua heinää suustaan pois syödessään.
Vinkit hevosen hammaskivun toteamiseen antoi ELL Sonja Jernström.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
