Tietämys hevoshammaslääketieteestä on lisääntynyt tällä vuosituhannella merkittävästi ja yhä useampi hoidattaa hevosensa hampaat asiantuntevalla eläinlääkärillä. Kuva: Kati Susi
Löytyykö hammaspeikko sittenkin monen hevosen suusta? – tutkimuksen mukaan suomalaishevosten karies voi olla alidiagnosoitu sairaus
Suomalaiset hevosenomistajat ovat kyselytutkimuksen perusteella hyvin tietoisia hevosten hampaisiin liittyvistä sairauksista ja ongelmista, mutta yksi vaiva saattaa olla yleisempi kuin tiedetään.Tilaajalle
21-vuotias islanninhevostamma poskihampaan poistossa Toosilan eläinlääkärillä Kangasalla. Eläinlääkäri Jessica von Wendt seuraa endoskoopin kuvaa suurelta näytöltä työtä tehdessään. Kuva: Kati SusiSuomalainen Magdalena Lagström teki lopputyönään Tarton eläinlääketieteellisen tiedekuntaan kyselytutkimuksen, jossa hän selvitti hevosten suuterveyden tilannetta ja hevosenomistajien tietämystä yleisimmistä hevosten hammasongelmista. Tutkimus on julkaistu syyskuussa.
Kyselyyn vastanneista hevosenomistajista valtaosa tunsi hevosten suun yleiset sairaudet, kuten esimerkiksi ientulehduksen, diasteemat ja karieksen. Lähes yhtä moni vastaaja oli tietoinen, että hevonen voi kärsiä hammaskivusta. Yhteneväinen käsitys vastaajilla oli myös siitä, että hevosen hammasongelmat vaativat hoitoa.
Hevosen hampaiden reikiintymisestä eli karieksesta tietoisia oli 88 prosenttia kyselyn vastaajista. Kuitenkin vain 17 prosenttia ilmoitti, että heidän hevosillaan oli diagnosoitu kariesta.
Tutkimuksessa todetaan, että kansainvälisten uusimpien tutkimusten mukaan karieksen esiintyvyys hevosilla liikkuu kuitenkin 50−90 prosentin välillä.
Ilman lisätutkimusta ei tutkijan mukaan ole mahdollista sanoa, onko Suomessa hevosilla vähemmän kariesta, vai voiko tuloksessa olla kyse joko hevosenomistajien väärinkäsityksistä tai tiedonkulun ongelmista eläinlääkäriltä omistajalle. Mahdollinen alidiagnosoinnin syy voi myös olla se, että kaikilla praktikkoeläinlääkärillä ei ole riittävästi taitoa tunnistaa kariesta tai häneltä puuttuu diagnosointia helpottavat laitteet kuten hammaspeili tai tähystin.
Kaikkiaan 32 monivalintakysymystä sisältänyt kysely jaettiin muutamissa suosituissa hevosenomistajien Facebook-ryhmissä tämän vuoden huhtikuussa. Kyselyyn vastasi runsaat 1 300 hevosenomistajaa. Vastaajista kahdella kolmasosalla oli useampia hevosia omistuksessaan. Harrastehevosia oli reilut 80 prosenttia vastaajien hevosista.
Yleisin hevosten hampaiden hoitaja Suomessa on vastausten perusteella eläinlääkäri. Vain muutama prosentti hevosenomistajista käyttää enää kengittäjää tai ns. hevoshammasteknikoita hevostensa suun hoitamisessa.
Hevosensa hammasongelmista kertovista oireista vastaajat kuvasivat yleisimmin vaikeuksia pureskelussa, painon putoamista, pään heiluttelua ja haluttomuutta työskennellä. Osalla hevosista ei omistajien mukaan näkynyt hammasongelmista kertovia oireita. Muutaman prosentin vähemmistö oli havainnut oireina heinätuppojen pudottelun, pään kallistelun, vinouden liikkuessa ja kipuilmeet.
Hevoshammaslääketiede oli Lagströmin mukaan laiminlyöty tutkimusalue 1900-luvulla, mutta se on edistynyt huomattavasti 2000-luvulla. Tämän myötä omistajienkin tietämys hevosten hammasongelmista on lisääntynyt.
Tutkija huomauttaa, että hevosenomistajille suunnattu kyselytutkimus houkuttelee vastaajiksi usein valistuneimman osan hevosenomistajista, mikä saattaa vääristää tuloksia. Kuitenkin hevosenomistajien kiinnostus kyselyä kohtaan ja suuri vastausten määrä lupaa tutkijan mukaan hyvää hevosten hammashoidon tulevaisuudelle Suomessa.
Common Dental Disorders in the adult horse and the current level of care and knowledge in the owner community in Finland, Magdalena Lagström, Estonian university of life sciences, Tartto 2022
- Osaston luetuimmat
