
Maanantai-iltana Janna Huhtanen ajeli Espanjasta Suomeen, jossa perillä on tarkoitus olla torstaina. Reissu ei ollut urheilullinen menestys, mutta Huhtanen oli tyytyväisin mielin siitä huolimatta, että Sunshine Tour ei ollut nimensä veroista auringon paistetta
”Vettä tuli sen kuukauden, kun olin siellä, enemmän kuin Espanjassa vuosikymmeniin. Välillä 42 milliä vettä päivässä”, hän aloittaa.
Sateesta huolimatta hän viihtyi erinomaisesti.
”Missään muualla ei ole vastaavaa mahdollisuutta kehittää, kouluttaa ja valmistella hevosia. Siellä on 21 erilaista kenttää ja areenaa, oma klinikka ja kaikki, mitä tarvitaan. Kaikki on rakennettu hevosia varten, kaikki onnistuu, kaikki järjestyy”, hän luettelee.
”Tulen ehdottomasti tekemään tämän uudelleen. Ihastuin ihmisiin, kulttuuriin ja asenteisiin.”
Antonia Virtasen alta tutun Nemo van het Reuhofin kanssa hän pääsi hyppäämään kolme 145-luokkaa ja yhden 150-luokan. Puomeja tippui vielä, mutta Huhtanen innostui niin, että päätti ostaa 12-vuotiaan ruunan itselleen.

Harmittava asia reissussa oli Hamontin tilanne. Hamont oli yli kuukauden poissa kotoa, mutta se ei päässyt lainkaan starttaamaan, koska sen laukka tuntui selkään epänormaalin epäsymmetriseltä.
”Ravissa suoralla urallahan se liikkuu hienommin kuin keskiverto kouluhevonen”, Huhtanen hymähtää.
Vamma löytyi kisaklinikan magneettikuvauksen avulla samasta jalasta, mistä leikattiin rengasside viime syksyn lopulla. Nyt ruuna on saanut kantasolu- ja PRP-hoitoa, ja jäljellä on enää pitkä kuntoutus. Asiasta kertoi ensimmäisenä Hevosurheilu.
”Totesin heti, että ulkokausi on käytännössä jo mennyt, tähdätään syksyn hallikauteen”, Huhtanen sanoo. ”Nemo saa nyt paikata ja kantaa Hamontin saappaita ja viittaa.”
Ihan samat saappaat sen jalkaan eivät kuitenkaan mene, sillä Nemo van het Reuhof (Nabab De Reve - Nagano) on iso ja jyhkeä hevonen. Hyvin erilainen kuin pieni, huippuatleettinen ja haastavaluonteinen Hamont.
”Onhan se valtava, kirveellä veistetty belgialainen hevonen. Sillä on Nababin pitkä lantio ja sen myötä voimaa kuin pienessä kylässä. Siinä on hyvä suukontakti ja valtavan paljon hyviä ominaisuuksia. Mutta kun se innostuu ja tekee uparit (U-käännöksen), Hamont olisi samassa ajassa tehnyt niitä kolmet ja ehtinyt vielä paeta 100 metriä”, Huhtanen suhteuttaa ja kiittää Virtasta hevosen kanssa tehdystä hyvästä työstä.
”Tästä tulee aivan mun luottoratsu.”
”Sitä paitsi hevonen on aina hevonen: se voi aina olla seuraavana päivänä kuollut.”
Huhtanen kertoo, että ostopäätös oli helppo tehdä ja hän teki sen kokonaan itse. Ostaessaan hän luotti enemmän takapuoleensa ja hevosen presenssiin kuin röntgenkuviin.
”Luotan omaan satulatunteeseen, että onko hevosella vielä annettavaa, vieläkö sitä voi kehittää. Nemolla on mielettömän kultainen sydän ja hieno asenne. Ja valtava hyppykyky, joka ei ikinä mene pois muodista”, hän sanoo.
”Jos alat soitella valmentajille ja eläinlääkäreille, saat yhtä monta mielipidettä kuin soitat puhelua. Eniten kyse on siitä, luotatko niihin, keiden käsistä hevonen tulee. Sitä paitsi hevonen on aina hevonen: se voi aina olla seuraavana päivänä kuollut.”
Radoilla tippui vielä puomeja, mutta ne eivät huoleta ratsastajaa, sillä hevonen oli ollut pitkällä tauolla, ja yhteistyö on hyvin tuore.
”Meillä on takana vasta 10 yhteistä rataa, joten pitää antaa armoa. Loppukesästä nähdään, minne päästään yhdessä”, Huhtanen sanoo.
Suunnitteilla on monta hyvää kilpailua, mielellään isoilla nurmilla, joilla ruuna viihtyy.
Mutta ensin levätään kunnolla, kunhan päästään turvallisesti kotiin.
”Nukkumaan omaan sänkyyn ja pesemään pyykkiä”, Huhtanen odottaa.