Espoon kartanon pehtoori Timo Hämäläinen ahkeroi ravivalmentaja Pertti Puikkosella vuosikymmeniä vuokralla olleen perinteisen karsinatallin muutostöitä pihatoksi. Kuva: Sanne Katainen
Ravitalli muuttuu ratsujen pihatoksi − ”On meillä tuolla seinällä nuo arkkitehdin piirustuksetkin”
Yrittäjät tuotteistivat konseptinsa ”loppuun asti”. Lisälaajennuksetkin ovat mahdollisia. Pihattohevosilla toteutuu kolmen f:n periaate.TilaajalleEspoo
Onnellinen hevonen tekee ihmisestä onnellisen. Pihattolaumassa asuvat ruunat Peetu ja Simppa haluavat seurustella Omahevosen tallimestari Lotta Järvimaan (vas.) ja yrityksen perustaja Hanni Tyryn kanssa. Kuva: Sanne KatainenEspoon kartanon pehtoori Timo Hämäläisen sirkkeli ujeltaa ravivalmentaja Pertti Puikkoselta tyhjäksi jääneessä tallissa. Työn alla ovat uudenlaiset majoitustilat hevosille.
”Timo, miten tää seinä sun mielestäsi pitäisi rakentaa”, kysyy pinkissä pipossa työmaalla kävelevä nainen.
Pehtoori Hämäläinen ja pipon omistaja, Happy Rider Companyn perustaja ja Omahevonen-konseptin luoja Hanni Tyry pitävät pikapalaverin. Mielipide kysytään myös paikalle tulevalta tallimestari Lotta Järvimaalta. Konsensus syntyy nopeasti: valitaan toimiva, vähiten työtä ja materiaaleja vaativa ratkaisu.
”On meillä tuolla seinällä nuo arkkitehdin piirustuksetkin”, Tyry nauraa ja viittaa kädellään kivitallin pääsisäänkäynnille, jossa seinään on teipattu vaihtoehtoisia rakennuspiirustuksia.
Hanni Tyry ja hänen yhtiökumppaninsa Leena Honkajuuri ja Sanna Reunanen perustivat hevosten uudenlaista vuokraustoimintaa tarjoavan osakeyhtiönsä marraskuussa 2021. Kaksi vuotta sitten ensimmäiset hevoset muuttivat Espoon kartanon maille. Eivät karsinoihin, vaan maneesin viereen talvimyrskyssä pystytettyihin pihattotarhoihin, joissa säänsuojan hevosille tarjoavat pihatoiksi muutetut siirtotallit ja katokset.
Omahevosen toimintaidea on yhdistää ihminen ja hevonen muutenkin kuin ratsukkona. Asiakas saa kiinteää kuukausihintaa vastaan hevosen, jota tallipäivinään hoitaa kuin omaansa.
Hanni Tyry kiittää Espoon kartanon omistajia tuesta hevostoiminnan laajentamisessa historiaa huokuvilla tiluksilla.
”Kartanon omistajat maksavat muutostöiden materiaalit, me vastaamme suunnittelu- ja työkuluista”, Tyry kertoo.
Perinteisen yksikäytäväisen karsinatallin toiselta reunalta karsinat on purettu pois. Tilalle rakentuu neljä hoitopaikkaa, iso varustehuone, loimien kuivatushuone ja taukotila. Toisella puolella muutama umpiseinäinen karsina saa vielä talven yli olla, mutta ennen pitkää ne muutetaan avoimemmiksi väliaikais- ja sairaskarsinoiksi.
Kesällä tontilla sijaitseva vanha ulkorakennus kunnostetaan toiseksi makuuhalliksi. Samalla hevosille päästään avaamaan kunnon rallirata paddock paradise -tyyliin.
Tyry toteaa, että kiinteän määrän pienryhmävalmennuksia asiakkaalle sisältävä pihatto ja maneesi -yhdistelmä hyvällä sijainnilla on Omahevosen konseptin kantava ajatus.
Kauppakorkeakoulun kasvattina ja kokeneena yrittäjänä kannattavuuslaskelmat ovat Tyryn mukavuusaluetta. Hän toteaa, että Omahevosen asiakkaat eivät pääse kokemaan pääkaupunkiseudun halvinta hevosharrastamista, mutta kiinteällä kuukausimaksulla asiakkaan ei tarvitse huolehtia hevosen kuluista ja sairauksista. Sopimuksen voi päättää kuukauden irtisanomisajalla.
”Asiakkaalle tämä on sellainen rusinat pullasta -malli. Me huolehdimme hevosten kuluista ja hevosen mahdollisen sairasloman ajaksi löytyy haluttaessa korvaava hevoskaveri.”
Omahevosasiakkaiden pienryhmätunneista vastaa ratsastuksenohjaaja Nora Latvala. Hän toteaa, että ratsukoilla on hyvät mahdollisuudet kehittyä, kun hevosilla on vain yksi ratsastaja päivässä. Kuva: Sanne KatainenTällä hetkellä yrityksen hoidossa on 29 hevosta, joista muutama on yksityisiä. Tyry kertoo varovaisesti odottavansa, ettei yrityksen toisen toimintavuoden tulos olisi enää tappiollinen.
”Jos meillä on tässä 26 hevosta koko ajan käytössä, toiminta menee ehkä plussalle. 30 hevosella tämä olisi jo liiketoimintaa.”
Hän toteaa, että mikäli yrittäjät haluaisivat vain tehdä rahaa, eivät he toimisi hevosalalla. Kyse on onnellisuudesta, kuten yrityksen nimikin kertoo.
”Ei olisi kovin eettistä lähteä maksimoimaan voittoja hevosilla. Tulot tuplaantuisivat, jos ihmisiä olisi yhden sijasta kaksi päivässä, mutta siihen ei olla haluttu lähteä. Jokaisella hevosella on keskimäärin kaksi−kolme omaa ihmistä viikossa.”
Vaikka arkkitehdin piirustusten yli välillä piirrelläänkin, on toimintaa vetävillä Tyryllä ja Leena Honkajuurella markkinointi- ja viestintäosaamisensa kautta perinteistä hevosyrittäjyyttä tukevampi ote palvelumuotoiluun.
”Tämä konsepti on tuotteistettu ihan loppuun asti. Ja me ollaan avoimia laajenemiselle vielä tulevaisuudessakin.”
Yrityksen omistamat reilut parikymmentä hevosta elävät pihattolaumoissa. Kuva: Sanne Katainen”Ei me jakseta herätä aamuyöllä ruokkimaan hevosia ja kiikuttelemaan niitä tarhoihin”, nauraa Hanni Tyry.
Yrityksen omistamat reilut parikymmentä hevosta elävät pihattolaumoissa. Ongelmia ei kahden toimintavuoden aikana ole juuri ollut. Pitkäänkin yksin tarhatut hevoset ovat sujahtaneet laumaelämään, sillä pihattoelämässä niillä toteutuu ”kolmen F:n” periaate.
”Friends, forage, freedom, eli ystäviä, laidunnusta ja vapautta”, Tyry selittää hevosen geeneihin koodatut perustarpeet.
Aamu-unisuus on lähinnä läppä, sillä Tyry toteaa, että eivät hevoset asu pihoissa ihmisten laiskuuden vuoksi. Hän on vakuuttunut siitä, että laumaelämä väljissä tarhoissa, joissa saa vapaasti syödä, juoda, liikkua, leikkiä ja levätä yksilölliseen tahtiin takaa onnelliset hevoset.
Tallin hoitamisessa Happy Rider Companyn väki on tehnyt asiat mahdollisimman helpoiksi. Heinäpaalien laitto ja tarhojen siivoukset hoidetaan konevoimin. Lämmitetyt vesiautomaatit tarjoavat jatkuvan juomaan pääsemisen − vaikka talven kovin pakkaspäivä osoittikin, että joihinkin automaatteihin pitää lisätä eristystä.
”Aamutalli alkaa meillä kymmenen maissa. Tässä hevostenpitotavassa jää aikaa hevosten tarkkailuun ja niiden rapsutteluun.”
”Aamutalli alkaa meillä kymmenen maissa.” Hanni Tyry
Myös tallinpidon kuluja saadaan Tyryn mukaan kiitettävästi karsittua käsin tehtävän työn vähentämisellä. Yrityksellä on näppärän kokoinen leasingtraktori, jolla heinäpaalit, kuivikkeet ja lanta liikkuvat. Hevosten siirtotalleihin ja katoksiin ei ole kulunut lähellekään satojatuhansia euroja.
Omahevosen ratsastuksenohjaaja Nora Latvala kertoo huomanneensa, että pihattoelämässä hevoset pysyvät paremmassa kunnossa, kun saavat liikkua kellon ympäri vapaasti.
”Hevoset ovat myös aika paljon turvallisempia käsitellä ja ratsastaa, kun ne saavat suurimman osan ajastaan viettää touhukasta elämää laumassa”, toteaa monilla ratsastuskouluilla työskennellyt Latvala.
Tyry painottaa, että toisin kuin moni epäilee, sopii pihattoelämä myös tavoitteellisesti valmennettaville kilpahevosille.
”Tästä esimerkkinä, että meiltä oli Horse Showssa kilpailemassa kuusi ratsukkoa. Ja menestystäkin saatiin.”
Juttu on osa Tilaajan toive -sarjaa, jossa MT käsittelee lukijoille merkityksellisiä aiheita.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
