

Vuonna 2027 tapahtuva rahapelimarkkinoiden uusjako alkaa näkyä kansainvälisten peliyritysten rantautumisena Suomeen. Viimeisimpiä ulostulijoita oli aikaisemmin tänä syksynä FDJ United, joka nimitti Suomen maajohtajakseen Joel Häkämiehen.
Pelkkä nimi FDJ United ei vielä kerro tavalliselle tallaajalle mitään. Kyseessä on kuitenkin jättimäinen kansainvälinen peliyritys.
Ranskan aikaisempi valtiollinen peliyhtiö FDJ osti vuosi sitten Kindred Groupin, jonka tunnetuin pelibrändi on Suomessakin aktiivipelaajille ennestään tuttu Unibet.
Ulkomaiset peliyhtiöt eivät saa markkinoida pelejään Suomessa niin kauan kuin Veikkauksen monopoli on voimassa. Ulkomaille pelaaminen ei kuitenkaan ole kiellettyä.
Kun markkinat aukeavat Suomessa, FDJ United tulee kamppailemaan markkinaosuuksista vahvasti.
”Meillä on tavoite olla kolmen suurimman toimijan joukossa kaikilla markkinoilla, joissa meillä on lisenssi”, Häkämies painottaa.
Viestintäyrittäjänä pitkään toimineella Häkämiehellä on myös pitkä historia pelialalla. Häkämies kertoo toimineensa noin 12 vuotta neuvonantajana Kindred Groupille.
”Olen pitkään seurannut alaa, ja opetellut muita aikaisemmin avautuneita markkinoita. Opettelen nyt uudenlaista diplomatiaa. Ehkä 12 vuotta sitten nuorempi, monopolivastainen Joel olisi ollut räyhäkkäämpi tässä keskustelussa. Kokemus tuo perspektiiviä.”
”Meillä on tavoite olla kolmen suurimman toimijan joukossa kaikilla markkinoilla, joissa meillä on lisenssi.”
Vuonna 2027 Veikkauksen yksinoikeus Suomessa järjestettäviin rahapeleihin loppuu. Uudet toimijat voivat hakea rahapelilisenssiä ensi vuoden aikana.
Osa peleistä jää Veikkauksen yksinoikeuden piiriin, mutta vedonlyönnin, totopelien ja verkossa pelattavien kasinopelien osalta markkinat avautuvat.
Suomeen rantautuvista peliyhtiöiden määrästä on esitetty valistuneita arvauksia. Hiljattain peliasiantuntija Jari Vähänen arveli MT:n haastattelussa niitä tulevan 40–50 kappaletta.
Joel Häkämies muistuttaa, että laki ei edellytä omaa lisenssiä joka brändille. Esimerkiksi FDJ United voi tulla Suomen markkinoille yhdellä lisenssillä, mutta monella brändillä.
”Meillä on aika selkeät suunnitelmat, millä brändeillä Suomeen tullaan. Olemme toki olleet Suomen lakipaketista kartalla jo pitkään”, hän summaa.
Häkämies ennustaa normaalien markkinarealiteettien näkyvän myös Suomen rahapelimarkkinoilla.
”Muutaman vuoden päästä brändejä on mukana vähemmän. Kaikki tulevat hakemaan kasvua, ja jos sitä ei synny luonnollisella tavalla, isommat voivat ostaa pienempiä. Tai toimijat, jotka eivät onnistu kasvamaan, voivat vetäytyä markkinalta pois. Myös tulevaisuuden lainsäädännön vaikutukset voivat ajaa tähän.”
Häkämies toteaa, ettei FDJ United ole tehnyt päätöksiä suuntaan tai toiseen suomalaisen hevosvedonlyönnin suhteen.
Vaikka hevosista vetoa lyövät pelaajat ovat muutenkin aktiivisia pelaajia, ei raviurheilu itsessään ole kansainväliselle pelien tarjoajalle välttämättä kiinnostavin kohde.
”Vaikuttaisi siltä, että hevosalan edustajat ovat laittaneet toiveensa Hippos ATG:n tuloutukseen. Tulkitsen siis, että alalla haetaan yhtä vakaata toimijaa. Hevosvedonlyöjä on kiinnostava rahapelaaja”, hän summaa.
”Ravithan on urheilua kuten mikä tahansa muukin laji. Vedonlyönti on lisäviihde sen perusviihteen päälle. Itse tuotteen on oltava kiinnostava, jotta siitä lyödään vetoa. Suomessa suurin ravi-ilmiö on Kuninkuusravit. Sillä on potentiaalia houkutella toimijoita luokseen.”
Häkämies korostaa, että hänen edustamansa yhtiö haluaa olla mukana asioissa, jotka kiinnostavat ihmisiä. Rivien välistä tulee kuitenkin ilmi, että pelkkä olemassaolo ei riitä sponsoroinnin perusteeksi. Raviurheilun ja hevosalan eteen tulee kysymys, mitä ne pystyvät yhteistyökumppaneilleen tarjoamaan.
Joel Häkämies muistuttaa tässäkin markkinatalouden perusasioista.
”Raviurheilu on aivan mahdollinen sponsoroinnin kohde, mutta kaiken sponsoroinnin tulee olla vastikkeellista. Se on osa markkinointia”, hän painottaa.

Suomessa on esitetty erinäisiä arveluita siitä, avautuuko markkina vuoden 2027 alussa, vai tuleeko avauksessa viivästyksiä. Häkämies kehuu, että sekä poliittisen sektorin että virkamiesten työ on tähän asti ollut luotettavaa ja hyvää.
Lain käsittely on kuitenkin siirtymässä hieman alkuperäisestä aikataulusta, joten kysymykset lain voimaantulosta ja markkinan aukeamisesta tuntuvat aiheellisilta.
Joel Häkämiehen mukaan selkeä lähtökohta on, että uudistukset tulisivat voimaan vuoden 2027 alussa.
”Tällä hetkellä poliittisessa prosessissa ei ole tiedossa muita vaihtoehtoja. Itse kunkin on tehtävä budjetteja, joten olisi tärkeää, että aikatauluista pidetään kiinni. Varsinkin sponsorointia, tapahtumia ja muita pitemmän tähtäimen projekteja riskeerataan, jos ei tiedetä, milloin markkina oikeasti aukeaa.”
Joka tapauksessa Häkämies korostaa, että kuluttajan näkökulmasta muutos tulee olemaan iso.
”Tammikuussa 2027 alkaa tulla joka tuutista mainosta. Mainostamisessa pitää olla laatua, ettei tästä tule ihmisten mielessä vain uusi taksiuudistus. Mainostaminen on ainoa keino erottua järjestelmän ulkopuolisista toimijoista, jotka eivät halua hankkia lisenssiä.”
Suomalaista rahapeliasiakasta on kuvattu hyväksi, uskolliseksi ja asiantuntijapeleissä keskimäärin osaavaksi. Pelinjärjestäjälle suomalainen rahapelikulttuuri on antelias.
”Meillä on kasvatettu ihmiset rahapelaamiseen. Itsekin olen pienenä poikana pelannut pelikoneita muiden joukossa ja sitten siirtynyt lyömään vetoa. Suomessa on poikkeuksellisen korkea hyväksyntä rahapelaamiselle. Meillä pelataan henkeä kohden paljon, mikä tekee markkinasta kiinnostavan”, Joel Häkämies kuvailee.
Hän muistuttaa Suomen olevan viimeisiä rahapelaamistaan kilpailulle avaavia markkinoita.
”Tilanne on kiinnostava, sillä yhdellä toimijalla on ollut tähän asti iso palikka, mitä muut pääsevät nyt kokeilemaan. Toisaalta Suomen talouden tilanne on sellainen, että moni viihdeala ei nyt täällä menesty.”
Häkämies näkee, että Suomen uudella pelijärjestelmällä on kaikki mahdollisuudet onnistua. Paljon on kuitenkin kiinni yksityiskohdista, kuten siitä, mihin valvovat viranomaiset keskittävät resurssinsa.
”Ne pitäisi kohdistaa lisensoimattomiin toimijoihin. Ruotsissa on keskitytty liikaa järjestelmässä mukana oleviin tahoihin, joiden suunnitelmat ja käytännöt on jo etukäteen tarkastettu”, Häkämies muistuttaa.
”Kokonaisuudessaan järjestelmä on hyvä. Markkinoiden pitää vain antaa toimia.”