Helpompaa ypäjäläistä sukua – Breeders-voittaja Ypäjä Ramatuellelta odotetaan tulevaisuudessa paljon

Viime viikonloppuna käyty ratsujen suuripalkintoisin nuorten hevosten kilpailu Breeders Prize on avoin 6-vuotiaille finnish warmblood -ratsuille ja 7-vuotiaille varsoneille tammoille.

Susanna Granrothin ratsastama Ypäjä Ramatuelle pudotti ensimmäisen päivän radalla yhden esteen, mutta sen jälkeen se ei enää tehnyt virhettä.

Ensimmäisestä sijasta se uusi Sanna-Kaisa Selinin ratsastaman Celebration KS:n (Celantus – Diamant de Plaisir) kanssa, mutta Celebration KS pudotti uusinnassa yhden puomin.

Voitto ei ollut yllätys, sillä tamma oli 2-vuotiaana Kyvyt Esiin -kilpailun kolmas ja 4-vuotiaana Laatuarvostelussa toinen. Granrothin kanssa se on tehnyt vakuuttavan kauden hypäten koko ajan puhtaita tai yhden puomin ratoja.

Eija Liljan omistaman Ramatuellen on kouluttanut 6-vuotiskauden alkuun saakka Iina Purontakanen.

Granroth on tamman suhteen innostunut.

”Paljon scouppia, varovainen ja laajuutta hypyssä. Kaikki mitä hyvässä estehevosessa pitää olla”, hän summaa.

Hän kertoo, että tamma on aina osannut hypätä ja se on nöyrä ja kuuliainen, mutta sen ison laukan kehittämiseksi on tehty 6-vuotiskaudella paljon työtä.

Perjantain puomi oli sille vielä tyypillinen kokemattomuusvirhe: joskus se hyppää liikaa ylös, eikä huomaa avata hyppyä takaa.

Breeders oli luonnollisesti tamman kauden päätavoite, mutta sekä Granroth että omistaja lähtivät siihen rauhallisin mielin. 4500 euron rahapalkinto on ratsastuskilpailuissa iso, mutta Granroth on tottunut niihinkin. Breeders’ Prizen hän on voittanut aiemmin kertaalleen, vuonna 2013 tammalla Lady Blue Eye KS.

”Se tuo oman paineensa, mutta se on hyvääkin painetta”, hän kuittaa.

Hän uskoo, että Ramatuellesta on myös isoihin luokkiin.

”Kyllä sen tuntee satulaan, onko tulevaisuutta”, hän hymyilee.

Ja lisää, että erityisesti lahjakkaan hevosen kanssa on tärkeää, että alkuopetus on tehty hyvin. Kun hevoselle on ratsastettu oikeanlainen perusta, on sen kanssa helppo jatkaa vaikeampiin tehtäviin.

Ramatuelle on Ypäjän Hevosopiston kasvatti. Sen emän emän emän Clarissa IV:n (Clarimo – Caretino) toi aikanaan Suomeen hyvästä hevossilmästään tunnettu Päivi Martinmaa-Koivisto.

Hän osti varsan vuotiaana Saksasta samalla reissulla, jossa Hevosopistolla työskennellyt Susanna Frey oli mukana. Kun Martinmaa-Koivisto päätyi myöhemmin myymään tamman, Hevosopisto osti sen enempää miettimättä.

Tamma olisikin ollut hyvä. Sen koulutus alkoi hyvin, mutta pian se satutti karsinassa pahasti niskansa, niin että se pystyi alkuun liikkumaan vain pää alhaalla. Se astutettiin 3-vuotiaana Quidadolla ja vuonna 2012 se sai varsansa Ypäjä Jaden. Viisivuotiaana Clarissa IV oli pakko lopettaa.

Frey kertoo, että Ypäjä Jade oli erityisen mukava hevonen, mutta tavallista herkempi. Jos sillä oli vaikka hieman riviä, se ontui sitä todella dramaattisesti.

Jadekin astutettiin 3-vuotiaana ja se sai ensin Ypäjä Notre Damen ranskalaisesta Brantzausta. Se oli työläs hevonen, joka teki Hevosopistolle yhden varsan ja myytiin sitten Jussi Tapanille.

Sanna-Kaisa Selin ja Celebration KS tulivat toiselle sijalle.  Kuva: Ansku Ankelo

Jade jäi Hevosopistolle ja toimii siellä yhä opetushevosena. Vuosina 2021 ja 2022 sitä on siemennetty, mutta se ei ole tiinehtynyt.

Ramatuelle syntyi Jaden ollessa seitsemän. Isäksi Frey valitsi Balou du Roetin tuomaan lisää kapasiteettia.

”Sitä ei voi olla koskaan liikaa”, hän muistuttaa.

Jalostusvalinta oli viimeisiä, joita hän ehti tehdä Hevosopistolle.

”Ainakin siitä tuli hyvä”, hän sanoo tyytyväisenä nyt voittaneeseen tammaan.

Sitä hän ei osaa sanoa, onko Ramatuellessa enemmänkin potkua kuin muissa tämän vuosituhannen Ypäjä-menestyjissä Ypäjä Yandosa, Jeremyssä ja Isandrassa.

”Mutta ainakin se on mukavampaa ja helpompaa sukulinjaa”, hän sanoo.