

Viime vuonna Suomessa astutettiin yhteensä 1 433 suomenhevostammaa, missä oli pudotusta vuoteen 2023 nähden 114 tamman eli 7,4 prosentin verran. Talouden alamäki on ollut viime vuosina selkeästi vaikuttava tekijä, sillä osalla kasvattajista on jäänyt edellisvuosien varsoja myymättä.
Lämminveristen ravihevosten astutusmäärä viime vuonna oli 1 174, missä oli samantasoinen seitsemän prosentin vähennys. Lämminveristen ratsuhevosten astutusten vähenemä oli liki 23 prosenttia, tammoja astutettiin 466. Ponirotuisten tammojen astutusmäärä väheni yli 13 prosenttia, sillä tammamäärä putosi alle viidensadan.
Toimitusjohtaja Minna Mäenpää raviurheilun ja hevoskasvatuksen keskusjärjestöstä Suomen Hippoksesta, jatkuuko astutusmäärien alamäki tänäkin vuonna?
”Hyvä kysymys. Tietysti toivotaan, ja lähtökohta on, että astutusten väheneminen ei enää jatkuisi. Edellisvuosien pudotukset ovat sellaisia, että ne alkavat vaikuttaa kokonaisuuteen.”
Mäenpää kertoo kuulleensa kentältä, että osalla oriasemista on ollut vilkasta, vaikka kylmä kevät jossain vaiheessa vähensikin orikyselyjä ja osa kasvattajista empii tammojensa astuttamista yleisessä matalapaineessa.
”Osa kasvattajista taas on astuttamassa tammoja ja uskoo tulevaisuuteen. Oma toiveeni on, että astutusmäärissä pysyttäisiin viime vuoden tasolla”, Mäenpää toteaa.

Eduskunta antoi suomenhevoskasvatukselle 400 000 euron joululahjan kannustamaan kasvatustoimintaa. Normaalin 2,4 miljoonan euron kasvattajapotin päälle tulleesta kannustinsummasta toivotaan piristystä kansallisrodun kasvatustyölle.
Mäenpään oma toive on, että ne kasvattajat, joilla on mahdollisuus hevoskasvatusta jatkaa, sen tekisivät.
Mäenpää korostaa, että kasvatustoiminta ratkaisee hevosalan tulevaisuuden. Suomen Hippoksen suulla hän lupaa, että järjestö tekee kaikkensa, jotta hevoskasvatuksen rahoitus saadaan pitkäjänteiseksi.
”Viime viikonloppu osoitti, että kotimaan kasvatit pärjäävät kansainvälisillä areenoilla”, hän sanoo viitaten Elitloppet-finaaliin kirineeseen kuopiolaiseen ravuriori Massimo Hoistiin.