Viime tiistaina Teivon iltaravien toisen lähdön voittajaksi kiri nelivuotias ruuna Leemark’s Legend. Voitto oli hevosen elämän ensimmäinen ja tuli sen uran 18. kilpailussa. Voitto olikin pelaajille yllätys, sillä Leemark’s Legendin voittajakerroin oli 29,6.
Leemark’s Legendin ohjissa oli hollolalainen Tommi Kylliäinen, mutta hevonen taustajoukkoineen tulee Vaasan seudulta. Leemark’s Legendin omistaja on vaasalainen Stall Team 48 ja valmentaja Bernt Backman.
Suurelle raviyleisölle Bernt Backman ei ole tuttu nimi, mutta vaasalaisessa urheiluelämässä Backman on tuttu vaikuttaja. Koko ikänsä jalkapalloa pelannut ja valmentanut Backman, 70, hankki ensimmäisen hevosensa 1980-luvun alkuvuosina.
”Minulla oli valmentajana kova hevosmies Erkki Hakala. Kun olin lopettamassa jalkapallon pelaamista, Erkki sanoi minulle, että hommaa ravihevonen, se on vaikeaa hommaa”, Backman muistelee.
Tuo ensimmäinen hevonen oli Sven Löfqvistin kasvattama V.J. Jonas
”Se oli hankala hevonen, kun se oli juottovarsa. Radalla se meni väärään suuntaan vaikka kuinka lujaa, mutta ei oikeaan suuntaan. En tiedä, mitä sen kanssa tehtiin väärin.”
Backmanilla oli V.J. Jonaksen jälkeen pari lämminveristä, mutta niiden jälkeen tuli parinkymmenen vuoden tauko hevosenpidossa. Ennen viime vuonna uransa avannutta Leemark’s Legendiä Backmanin edelliset merkinnät valmentajana olivat vuodelta 2003.
”Olin ajatellut, että kun jään eläkkeelle, sitten lopetan jalkapallovalmentamisen ja ostan hevosen”, Backman kertaa.
Leemark’s Legendin hän hankki nykyiselle omistajaporukalle puolitoistavuotiaana. Omistajatallin nimi Stall Team 48 ei viittaa osakkaiden määrään vaan paikalliseen jalkapalloseuraan BK-48. Osakkaita tallissa on kuusi, heidän joukossaan Suomen jalkapallomaajoukkueen pitkäaikainen kapteeni, pelaajauransa jo lopettanut Tim Sparv.
”Timiä en ole koskaan valmentanut, mutta hänen isänsä Toffe Sparv on vanha tuttuni”, Bernt Backman selventää.
Sparv lähti hevosenomistajaksi Backmanin tarjottua hänelle osuutta jokakesäisen jalkapallo-ottelun yhteydessä.
”Hän innostui heti”, Backman kertoo.
”Meitä oli viisi kaveria kasassa, mutta sitten he totesivat, että hevoskimppaan tarvitaan varmuuden vuoksi mukaan myös juristi. He pyysivät mukaan asianajaja Kenneth Pethin, ja sitten oli kimppa kasassa.”
Talvet Leemark’s Legend asuu Peter Bonnin tallissa, mutta kesän se on Bernt Backmanin mukana hänen kesämökillään Vöyrillä. Leemark’s Legendin taustajoukkojen erikoisuus on sen hoitajaksi Suomen Hippoksen tietoihin merkitty Akseli Lahtinen.
Viisitoista vuotta sitten Suomen raviurheilun suurimpiin menestyjiin kuulunut Akseli Lahtinen lopetti raviammattilaisena kohta kymmenen vuotta sitten, eikä häntä ole sen koommin näkynyt raviradoilla. Rooliaan Leemark’s Legendin taustalla Lahtinen kieltäytyi ystävällisesti kommentoimasta.
”Akseli kengittää hevosen ja on muutenkin monessa asiassa ihan kaiken A ja O”, Bernt Backman kuvailee.
”Minä saan hevosen treenattua kuntoon, mutta balanssit ja muut varusteet vaativat erilaista ammattitaitoa. Niissä asioissa Akseli auttaa. Hän myös katsoo kaikki hevosen lähdöt tarkasti ja varmasti sanoo suoraan mitä mieltä hän on.”
Yksi Tampereen voiton avaimista oli ilman etukenkiä ajaminen.
”Olihan se kiva voittaa, kun sekä hevonen että valmentaja ovat amatöörejä”, Bernt Backman kiteyttää tunnelmansa.
Vaasassa on pitkät ja ansiokkaat raviurheiluperinteet, mutta omaa ravirataa kaupungissa ei enää ole. Lähellä Vaasan keskustaa sijainneen raviradan alasajoa vauhditti vuoden 2006 katsomopalo, ja viimeiset ravit Vaasan Hietalahdessa ajettiin heinäkuussa 2016.
Bernt Backmanille vaasalainen raviurheilu on tuttua ja rakasta monessa roolissa. 1980-luvulla hän työskenteli raviradan toiminnanjohtajana, ja myöhemmin hän oli pitkän pätkän raviradan puheenjohtaja.
”Vaasan ravirata tulee olemaan minun ratani elämäni loppuun asti”, Backman toteaa.
”Tietysti on sääli, että täällä ei ole enää omaa ravirataa, mutta ei raviurheilu ole Vaasasta hävinnyt. Hevosia on ehkä vähemmän kuin aikaisemmin, mutta jollakin lailla ravien ja hevosten kanssa tekemisissä olevia ihmisiä on ehkä jopa enemmän kuin aikaisemmin.”
”Siellä on Suomen paras rata ja muutenkin Suomen parhaat systeemit.”
Uutta rataa suunniteltiin Mustasaaren puolelle, mutta suurisuuntainen projekti ei lopulta edennyt kovinkaan pitkälle.
”Se on tietysti huono puoli, että hiitillä käyminen on hankalampaa. Ei esimerkiksi minun tule lähdettyä yksin hiitille Seinäjoelle, ja kyllähän se sitten näkyykin tällaisessa nuoressa hevosessa joka meillä nyt on.”
Backman kertoo ymmärtävänsä myös Vaasan kaupunkia, joka ei halunnut enää satsata raviurheiluun vanhan raviradan paikalla kaupungin keskustassa.
”Raviväkeä oli kuitenkin aika vähän”, Backman myöntää. ”Tietysti tuntui alkuun pahalta, kun ravit loppuivat. Mutta sekin on sanottava, että jos ollaan niin surkeita, että Vaasaan tarvitaan seinäjokelaiset järjestämään ravit, niin ei Vaasaan sitten tarvita ravirataakaan.”
Pohjanmaan ravitarjontaa on tullut täydentämään Powerparkin ravirata, joka on tehty yksityisin varoin. Bernt Backman kaipaa Powerparkiin lisää kilpailupäiviä.
”Siellä on Suomen paras rata ja muutenkin Suomen parhaat systeemit. Minä ainakin haluaisin sen viralliseksi kotiradaksenikin, kun nyt se on Seinäjoki.”
