

Kahden voiton illat raveissa ja varsinkaan maan pääradalla Vermossa eivät ole arkipäivää isoillekaan talleille. Kun kahden voiton ilta osuu kahden kilpahevosen valmentajalle, kyseessä on melkoinen merkkisaavutus.
Mäntyharjulainen Anne Luttinen kuitenkin sai matkata Vermon keskiviikkoraveista kotiin kahden tuoreen voittajan kanssa. Kun toinen niistä vielä oli Luttisen oman supertamman Ranch Kellyn varsa Vive Vendy (Maharajah), juhlapäivä oli vertaansa vailla.
Ranch Kellyn jälkeläisillä on ollut elämän ensivaiheissa epäonnea. Siksi vanhimman elossa olevan jälkeläisen Vive Wendyn voitto Vermossa maistui Anne Luttiselle erityisen makealta.

Ranch Kellyn maineteot muistetaan vielä hyvin. Suomessa se voitti muun muassa Suur-Hollola-ajon. Ranskassa se järkytti isäntämaan väkeä hurjalla ylivoimavoitollaan Vincennesissä.
Vive Wendyn ura pääsi alkamaan vasta nelivuotiskauden loppuvaiheissa, mutta debyyttivoiton perusteella jatkoon alkaa kerääntyä odotuksia.
Anne Luttinen kertoo, että Vive Wendyn ura viivästyi merkittävästi kotona sattuneen onnettomuuden vuoksi. Luonnikas tamma tuli voltilla aidan yli ja osittain myös läpi.
”Tammalta repesivät rinta- ja kaulalihas. Lisäksi selkäjänne otti osumaa. Onneksi mitään ei murtunut, mutta toipuminen vaati ihan hirveästi aikaa”, Luttinen kertoo.
Ranch Kellyn varsoilla on ollut enemmänkin huonoa onnea. Ensimmäinen orivarsa Maharajahista kuoli yksivuotiaana, ja Vive Wendyn jälkeinen tammavarsa Nunciosta kuoli varsomisen yhteydessä.
Kaiken tapahtuneen jälkeen Luttinen kertoo, että Vermon voitto Vive Wendyn kanssa tuntuu erityiseltä.
”Kyllä tunne on todella hyvä. Tamman piti alun perin aloittaa syyskuussa, mutta silloin iski virus kaikkiin nuorempiin hevosiin. Aloitus siirtyi monta viikkoa eteenpäin. Nyt, kun on Kellyn varsa saatu radalle, mennään päivä kerrallaan eteenpäin.”

Luttinen pyörittää tallia yhdessä tyttärensä Heidi Kongan kanssa. Varsojen suhteen tilanne näyttää nyt lupaavalta. Tallissa on vuonna 2024 ja 2025 syntyneet Ranch Kellyn varsat Propulsionista.
”Nyt puolitoistavuotias ori Vive Wyatt on jo ajolla. Opetettiin se Heidin kanssa. Se on ihan kiva ori. Sen tulevaisuus on vielä avoin, sillä pitemmän päälle sitä on tammojen kanssa hankala oriina pitää”, Luttinen pohtii.
”Tämänkesäinen tammavarsa Vive Welda on myös säpäkkä. Kelly periyttää jälkeläisiinsä tietynlaista luonnetta. Kelly on itse sellainen kahden ihmisen hevonen, mutta hyvä tietysti käsitellä. Kyllä urheiluhevosilla pitää tietynlaista kovuutta ollakin.”
Luttinen kertoo, että Heidi Konga tekee tallissa paljon töitä. Samalla hän kouluttautuu vastuuvalmentajaksi.
”Heidi ajaa kaikkia hevosia. En ole itse ollut Vive Wyattin rattailla kertaakaan. Olen ollut mukana, kun Heidi on ajanut.”

Luttinen korostaa, että harrastajapohjalla hevosmäärä on pidettävä pienenä. Hevosten määrä pitää olla sellainen, että kaikki saadaan tehtyä kunnolla.
”Itselläni on urheilutaustaa, enkä osaa tehdä asioita vasemmalla kädellä. Kun nämä on vielä omia mussukoita, niin harrastetaan ja mennään näillä hevosilla. Eikä mitenkään väkisin: jos jostain ei tule juoksijaa, niin sitten ei tule.”
Ranch Kelly viettää kotona rauhallisia eläkepäiviä. Luttisen mukaan tamma ei ole tällä hetkellä kantavana.
”Se on tallin boss edelleen. Sen ei tarvitse kuin vilkaista tai kiljaista, niin kaikki muut on hiljaa. Kellyllä on kaikki hyvin, ja terveystilanne on hyvä.”

Vermossa talliin toisen voiton tuonut Estelle Travian (Maharajah) on noussut hienoon syyskuntoon. Luttiselle luontaiseen tapaan sekin aloitti aikoinaan uransa ilman hötkyilyä.
”Estelle Travian on hirmu iso hevonen. Sillä otti henkisen puolen kasvaminen aikaa. Tamma tarvitsi harjoitusraveissa ja muualla käymistä, kun oli liikaa ärsykkeitä. Elsa on nykyään aivan mahtava hevonen raveissa. Jos olisi hätiköinyt sen kansa, niin siitä ei olisi tullut niin hyvä.”
Keskiviikkona Estelle Travianin ohjissa oli Elina Leinonen, joka Luttisen mukaan tuntuu sopivan tamman rattailla todella hyvin.
”Jos Elina haluaa, niin hän saa ajaa hevosta jatkossakin. Hän on rohkea kuski”, Luttinen kehuu.
Vermon päälähtönä ajetusta Kuuma Cupista ja samankaltaisista erikoiskilpailuista Luttinen pitää. Ne tuovat pertunmaalaisen mukaan piristystä tavallisiin talvi-iltoihin.
”Lisäksi nämä kilpailut palvelevat niitä hevosia, jotka eivät ehdi ikäluokkakisoihin.”