

Muun peltoviljelyn ja urakoinnin ohessa vähitellen lisääntynyt hevosenheinätuotanto ja muu paalausurakointi työllistävät evijärvistä MK Paali Oy:n yrittäjää Markku Ylitaloa koko kesäkauden kesäkuusta syyskuuhun.
”Sinä aikana ei ole päivää, ettei paaleihin koskettaisi”, hän summaa.
Ylitalon yritys tuottaa vuodessa heinää noin 200 hehtaarilla.
Urakointi monipuolisella heinätyökoneketjulla kattaa toiminnasta puolet ja toinen puoli on omaa heinäntuotantoa. Kesä alkaa säilörehun rahtikorjuusta, sitten tehdään omat hevosenheinät ja heinäkuun puolivälin jälkeen lypsykarjatiloille karkeat ”mahantäyteheinät”.
”Appeen sekaan kuiduksi lisättävän karkean heinän kysyntä on lisääntynyt maitotiloilla selvästi”, Ylitalo sanoo.

Heinäkuun lopulla alkaa toisen säilörehusadon teko ja elokuun puolivälissä olkien paalaus sekä hevosenheinän kakkos- eli odelmasadon teko.
Muovitettu hevosenheinä on 75-80 prosentin kuiva-ainepitoisuuteen tehtyä säilöheinää. Lisäksi valikoimissa on kuivaa heinää sekä pyörö- että pikkupaaleissa ja olkea. Säilöheinän kakkossadosta eli odelmasadosta osa menee porotiloille.
”Pikkupaalit lähtevät suoratoimituksina ennakkotilausten mukaan rekalla pellolta. Näin niiden varastointiin ja uudelleen lastaukseen ei tule liikaa sormenjälkiä”, Ylitalo perustelee.
MK Paali Oy:n heinäntuotannosta 80-90 prosenttia on hevosenheinää, jota menee hevosille huippuravitalleista ratsutiloille ja harrastetalleille. Yrityksen päämarkkinat ovat Evijärveltä pohjoiseen, mutta toimituksia on ympäri maata.
Ylitalolla on hevosenheinän tuotantoon hallinnassaan 110 hehtaaria omaa ja 90 hehtaaria vuokrapeltoa. Viljelykierrossa on mukana rypsiä ja mustakauraa, ja nurmet uusitaan 4-5 vuoden välein.
Kun omassa käytössä olevaa nurmea on noin 120 hehtaaria ja lisäksi sopimuksella viljelyssä on nurmea 80 hehtaaria, kokonaisala nousee 200 hehtaariin. Siltä tehdään kesässä hevosenheinää noin 4500 paalia, karkeaa heinää reilut 1000 paalia ja pikkupaaleja useampi rekallinen.
Ylitalon mukaan ravinteikkaalle hevosenheinälle on hyvät markkinat. Paaleista 80 prosenttia meneekin sopimuksilla ja loput ovat särkymisvarana satovaihteluja varten. Niillekin on talven mittaan kova kysyntä eikä tavaraa jää käsiin.
”Etenkin vakituiset asiakkaat luottavat laatuun vuodesta toiseen. He myös tietävät saavansa varmasti heinää huonoina vuosinakin. Siksi heinän laatuun panostaminen kannattaa”, hän korostaa.
”Appeen sekaan kuiduksi lisättävän karkean heinän kysyntä on lisääntynyt maitotiloilla selvästi.” Markku Ylitalo
Kaikki alkaa Ylitalon mukaan pellon peruskunnostuksesta eli pinnanmuotoilusta ja kalkituksesta. Kunnossa oleva pelto kestää paremmin säänvaihteluja ja tuottaa hyvin, kun pH on yli 7 eikä 6.
Lisäksi kasvustot lannoitetaan moniravinteella ja vielä myöhemmin hivenaineilla, ja rikat torjutaan, jolloin heinäkasvusto pysyy tiheänä. Säilöheinän Ylitalo korjaa aikaisin, yleensä juhannuksen tienoilla.
”Näin saadaan lehtevää ja sulavaa heinää, vaikka kuivaus onkin pidempi. Viime kesänä pouta mahdollisti vain 100 hehtaarin kertakorjuun, ja toiset sata hehtaaria tehtiin pari viikkoa myöhemmin. Odelmasadosta 50 hehtaaria meni rehuksi, kun heinä ei enää kuivunut”, hän harmittelee.

Ylitalolla on hevosenheinän tuotannossa oman korjuuketjun ja sesonkityöntekijöiden lisäksi apunaan useampikin aliurakoitsija. Esimerkiksi niittoon on oman 9-metrisen perhosniittokoneen lisäksi tarjolla aliurakoitsijan vastaava perhonen.
Niinä kesinä, kun luvassa on ollut pitkiä poutajaksoja, kerralla on niitetty kahdella perhosella päivässä koko 200 hehtaarin ala. Saman tien on perään lähtenyt kaksi 13-metristä pöyhintä.
”Heinät pöyhitään vielä parina seuraavana päivänä ja neljäntenä päivänä niitosta paalit on paalattu muoviin. Oman McHalen yhdistelmäpaalaimen lisäksi olen saanut vuokrata Turun Konekeskukselta toisen paalaimen.”
”Kun heinää on paljon maassa ja sade uhkaa, apuun on tullut vielä kaksi kaveria paalaimineen”, Ylitalo sanoo.
Hän huomauttaakin, että sadekuuro parhaimpaan heinänkorjuuaikaan on aina tuotannon riskinä ja voi sulattaa yli 50 000 euron etukäteispanostukset.
Yrittäjä Markku Ylitalo Evijärveltä
Päätoimialana hevosenheinän tuotanto, josta maatilana 20 vuoden kokemus
Lisäksi mustakauran jalostaminen elintarvikekäyttöön
Yhtiöitetty vuonna 2019
Heinän vuotuinen tuotantoala noin 200 hehtaaria.
Hevosenheinän osuus tuotannosta 80-90 prosenttia. Loput heinästä menee sekä poro- että lypsykarjatiloille.