Hevosheinää ajetaan nyt etelään satojen kilometrien takaa – tulevan kesän heinäsatoon on ottajia jonoksi asti

Torniolainen Pekka Karhu pysäköi täysperävaunun pirkanmaalaistallin pihaan ja kuormasta puretaan liminkalaista kuivaheinää. Liki puoli vuosisataa yrittäjänä toiminutta Karhua on tänä talvena työllistänyt hevosheinän ajo Etelä-Lapista, Pohjois-Pohjanmaalta ja Savosta eteläisen Suomen hevostalleille.

”Meillä on kaksi autoa ja olemme ajaneet etelään liki sata paalia viikossa lokakuusta alkaen. Lisäystä kuljetusmäärässä on normaalivuoteen nähden varmaan 50 prosenttia”, Karhu kertoo.

Aiemmin Karhun autot ajoivat heinää maatiloillekin, mutta kuluneena talvikautena suurimpana asiakkaana ovat olleet nimenomaan tallit. Kuiva hevosheinä on etelässä kortilla, tuottajat ovat jo pitkään myyneet ei oota. Puutteen paikkaamiseen on toistaiseksi riittänyt tavaraa muualta Suomesta.

Pirkanmaalta Karhun matka jatkuu puolikkaalla kuormalla kohti Uuttamaata ja Turun seutua.

”Noin 2500 kilometriä tulee viikossa istuttua ratissa.”

Tampereen Hevoset-messuilla Etelä-Suomen laatuheinärenkaan osastolla toimintaa esittelivät renkaan varapuheenjohtaja, loimaalainen heinäntuottaja Aku Kuusela ja orimattilalainen Aleksis Kyrö, joka on heinäntuottaja ja MTK:n johtokunnan jäsen.

Kuusela ja Kyrö totesivat, että viime kesän sadot jäivät 20−40 prosenttia normaalia pienemmiksi alkukesän kylmyyden ja kuivuuden vuoksi. Ensimmäisen sadon parhaana korjuuaikana sade hankaloitti paalausta ja vaikka toinen sato kasvoi kohtalaisesti, oli sateisuus senkin korjuussa riesana. Heinän laatu kärsi erikoisen kasvurytmin vuoksi.

”Hyvää heinää on ollut vaikea tänä talvena löytää korjuuhankaluuksien vuoksi. Peltoon jäi monella tavaraa”, Kuusela kertoo.

Normaaleina heinävuosina Kuusela on myynyt noin 70 prosenttia heinästään vakioasiakkaille ja loppu on jäänyt vapaaseen myyntiin. Viime kesänä kaikki mitä tuli, meni heti. Kyrön tilalla suurin osa heinästä menee tilan toisen omistajan Siiri Kyrön tallin hevosille.

”Tämän talven tilanne on ollut se, että tilan omille hevosille heinää on ollut tarpeeksi ja sopimusasiakkaille saatiin järjestelyin heinä riittämään juuri ja juuri”, Kyrö kertoo.

Heinäntuottajat Aku Kuusela ja Aleksis Kyrö kertovat, että kysytyin heinä talleilla on vähäsokerinen kuivaheinä pienpaalissa. Kuva: Kati Susi

Viime kesän joissain korjuuerissä oli kasvuolosuhteiden vuoksi korkeat sokerit ja alhaiset valkuaiset. Tulevana kasvukautena heinäntuottajat pyrkivät varautumaan käytettävissä olevin keinoin mahdollisiin ongelmiin.

Kuivuutta kestävä pehmeälehtinen, hollantilainen ruokonatalajike on Kuuselan mukaan ollut pienessä määrin kokeilussa parina vuonna ja sen testaamista jatketaan. Lisäksi hän kertoo pyrkivänsä torjumaan kuivuushaittoja ruiskutettavilla maalannoitteilla, joiden pitäisi toimia kuivempinakin kesinä.

Kyrön tilalla käytetään läheisen biokaasulaitoksen sivutuotteena syntyvää rejektionestettä heinämaiden lannoitteena. Nestemäiset, maan mikrobiologista aktiivisuutta edistävät lannoitteet ovat Kyrön mukaan nousussa. Uusia ratkaisuja säkkilannoitteiden tilalle on etsitty kustannussyistä mutta myös kierrätysmielessä.

Tallinpitäjät ovat saaneet jo pari vuotta tottua heinän reippaaseen kallistumiseen.

”Tuotantokustannuksiin tuli kaksi vuotta sitten aika iso pompsaus, eikä alentumista näy. Tuntuu että muovin, lannoitteiden ja polttoaineiden hinnat pysyvät korkealla. Inflaatio ja energian hinta vaikuttavat myös pysyvän nykyisellä tasolla”, Kyrö toteaa.

Vesilahtelainen Marju Koski kertoo, että tulevana kesänä heinää viljellään entiseen tapaan 25 hehtaarilla. Tulevaa kuivaheinäsatoa ei tänäkään vuonna tarvitse markkinoida: oletusmäärä kuivaa heinää on kaikki varattu ja kuivaa heinää halajavia riittää jonoksi asti. Pääsääntöisesti paalit ostetaan tilalta saman tien kun ne on pellolla paketoitu.

”Osa asiakkaista haluaa odottaa analyysien saapumiseen, mutta osa ostaa heinät samana päivänä kun ne on paalattu”, Koski sanoo.