Hevoseen tutustumiseen kannattaa käyttää aikaa – epäkohtien huomaaminen säästää monelta harmilta

Hevosalalle tulee paljon uusia hevosenomistajia ja hevosten kanssa toimijoita, joilla ei ole paljoa kokemusta eläinten kanssa työskentelystä. Koronavuosi on lisännyt sekä harrastajien että tuoreiden hevosenomistajien määrää tuntuvasti.

Uusien harrastajien myötä hevosen hoitoa ja ruokintaa koskevan perustiedon levittämisen tarve on suuri. Suurin kysyntä on ruokintatietoudella. Karkearehu, eli heinä, säilöheinä ja laidunheinä ovat hevosen perusravintoa, jonka koostumus pitää tietää, jotta tarpeenmukaisen väkirehu- ja kivennäisruokinnan suunnittelu on mahdollista.

Tukija Markku Saastamoinen pitää usein luentoja hevosten ruokinnasta myös harrastajille. Kangasalla marraskuussa pitämällään luennolla Saastamoinen korosti, että jokaisen hevosenomistajan pitäisi hallita perustiedot siitä, mitkä tekijät vaikuttavat hevosen hyvinvointiin. Harrastehevosia helposti yliruokitaan tänä päivänä.

Ruokinnassa Saastamoinen painottaa useita ruokintakertoja ja rehun antamista pienissä erissä, etenkin kun kyseessä ovat lihomiseen taipuvaiset ponit ja kylmäverihevoset. Rehuhygieniaan pitää joka annostelukerralla kiinnittää huomiota, jottei hevonen saa pilaantuneesta rehusta vaivoja. Myös suurten tärkkelysannosten tai liian sokeripitoisen heinän antaminen ovat haitallisia hevosen ruoansulatukselle. Rehunvaihtoihin pitää totuttaa maltillisesti, samoin kuin suureneviin annoksiin.

”Lyhyesti sanottuna pitää tuntea hevosen energiatarve ja sille annettavien rehujen energiasisältö. Näillä tiedoilla ennaltaehkäistään lihavuuskuntoon liittyvät ongelmat”, Saastamoinen sanoo.

Jokaista hevosenomistajaa Saastamoinen kehottaa tarkkailemaan hevosta päivittäin. Oleellisia seurattavia asioita ovat hevosen vireystila; onko se virkeä vai alakuloisen oloihin ja mahdollisesti rauhaton.

”Esimerkiksi kylkien näykkiminen, kavioiden aristelu, epänormaali makailu, vähäiset ulostemäärät ja heikko karvapeitteen kunto ovat asioita, jotka omistajan tulee huomata ja reagoida niihin”, Saastamoinen painottaa.

Kun hevonen sairastuu, hyvä hevostuntemus ja hevostaidot ovat monesti kullanarvoinen asia. Mitä nopeammin epäkohdat hevosen terveydentilassa huomataan, sitä parempi on hoitoennuste sairastapauksissa.

Tarkkaile näitä merkkejä hevosessasi:

Muutos hevosen seisoma-asennossa saattaa kertoa kaviokuumeesta, lannehalvauksesta tai erilaisista murtumista.

Miltä silmät vaikuttavat, ovatko kirkkaat, sameat, seuraako katse tai onko silmät syvällä päässä.

Seuraa hengitystiheyttä: hevosen normaali hengitystiheys on 8-16/min, varsalla tämä on korkeampi.

Jos sieraimet vuotavat, havainnoi onko lima kirkasta, paksua tai sameaa vuotoa.

Tunnustele leukaperien sisäpuolta, niin voit huomata, ovatko hevosen imusolmukkeet turvoksissa.

Hevosen normaali lämpö on 37,3–38,3 c. Yli 0,5 astetta yksilön normaalin lämmön on epäilyttävää. Ota lämmön mittaamisessa huomioon olosuhteet – kesäkuumalla rasituksen jälkeen lämpö voi olla jopa 42 c.

Sydämen syke on aikuisilla hevosilla n. 30–35, levossa 26–40. Yli 60 lyöntiä minuutissa on aikuisella hevosella epänormaalia. Varsoilla syke on 70–120 ja yli vuotiailla 35–50. Maksimisyke rasituksessa on 220–250.

Ruokahalu: pääsääntöisesti terve hevonen on aina nälkäinen. Ruokahalu heikkenee ylirasituksessa, hammasongelmissa tai sairastapauksissa.

Hevonen ulostaa normaalisti parin tunnin välein. Jos uloste on kovaa, hevonen saattaa kärsiä nestevajauksesta. Jos uloste on löysää se voi olla merkki sisäloisista, huonosta mikrobifloorasta, hevonen on saattanut syönyt hiekkaa, ruokavaliossa on huono säilörehu tai ruokintaa on muutettu.