
Ihmisillä syvän REM-unen puutteen tiedetään johtavan pahoihin ongelmiin. Vähäinen uni vaikeuttaa aivojen tietoa käsitteleviä prosesseja ja aiheuttaa huonoa impulssien hallintaa sekä negatiivisten tunteiden säätelyä. Lisäksi unenpuute heikentää vastustuskykyä ja solujen uusiutumista.
Yhdysvaltalainen hevosten käyttäytymistieteilijä Sarah Matlock toteaa Science American -sivustolla, että vaikka hevonen pystyy torkkumaan seisaaltaan, sen täytyy saada päivittäin unta myös makuullaan, lihakset rentoina. Unenpuute on iso terveysriski, sillä hevonen voi loukata itsensä, jos se seisaallaan nukahtaa syvään uneen ja kaatuu.
Tutkimusten mukaan hevoset ovat saaliseläimen vaistojensa vuoksi tarkkana siitä, missä ne käyvät makuulleen nukkumaan.
”Jos ne eivät tunne oloaan turvalliseksi ympäristössään tai niillä ei ole muita hevosia ympärillään, on epätodennäköistä, että ne tuntisivat olonsa riittävän turvalliseksi makuullaan nukkumiseen”, Matlock sanoo.
Niillä hevosilla, joilla ei ollut kuivikkeita, mitattiin alle puoli tuntia REM-unta.
Kentucky Equine Research -tutkimuslaitoksen uutisessa kerrotaan, että tyypillistä hevoselle on noin 5−7 tunnin lepokäyttäytyminen pätkissä vuorokauden aikana. Palauttavaa REM-unta ne tarvitsevat noin puolen tunnin ajan vuorokaudessa.
”Epäsopivat olosuhteet, kuten tilan puute, sää, sosiaalinen epävarmuus ja fyysiset vaivat, kuten tuki- ja liikuntaelinongelmat kaikki rajoittavat hevosten makuulla nukkumista”, uutisessa todetaan.
Kentuckyssä tutkittiin hevosten lepokäyttäytymistä hevosryhmällä, jolla oli vuoroin pehmeä, kuivitettu makuutila ja vuoroin vain kumimatot lattialla ilman kuivitusta. Niillä hevosilla, joilla ei ollut kuivikkeita, mitattiin alle puoli tuntia REM-unta. Ne eivät juurikaan käyneet makuulleen kokeen aikana.
Tuoreissa suomalais- ja ruotsalaistutkimuksissa on todettu, että hevoset valitsevat mieluiten paksusti kuivitetun, pehmeän alustan makuullaan nukkumista varten. Strömsholmassa pihattohevosilla tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että hevoset nukkuvat makuullaan enemmän, jos niillä on makuuhallissa paksu olkikuivitus ja vähintään 18 neliömetriä tilaa hevosta kohti.
Suomalaistutkimus on selvittänyt kenttätutkimuksissa unihäiriöiden vaikutusta hevosen oppimiseen ja kuivikkeiden merkitystä hevosen makuu- ja uniaikoihin.
Suomessa on ensi vuonna valmistumassa tuloksia Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan laajassa Unihepo-tutkimushankkeessa. Osatutkimuksissa on selvitetty unen merkitystä hevosen hyvinvoinnille, unihäiriöiden syntyyn vaikuttavia tekijöitä ja häiriöiden merkitystä hevosen oppimiseen sekä käyttäytymiseen.
Suomalaistutkimus on selvittänyt kenttätutkimuksissa unihäiriöiden vaikutusta hevosen oppimiseen ja kuivikkeiden merkitystä hevosen makuu- ja uniaikoihin. Lisäksi hankkeessa kehitettiin aivan uusi oppimistesti hevosille, jolla on mahdollista käytännössä testata, vaikuttaako REM-unen puute myös hevosilla oppimista heikentävästi.
Tutkimus on jo paljastanut, että hevosten oppimisessa näkyy tilastollisesti merkittävä ero yli tai alle 20 minuuttia REM-unta niska rentona nukkuvien hevosten oppimistuloksissa.
Suomalaistutkimuksen ansiosta tiedetään myös, että tyypillinen unihäiriöpotilas on yli 13-vuotias, kookas eli yli 160-säkäinen harrastehevonen. Huonosti nukkuvista hevosista liki puolet kaatuilee ilman selitettävissä olevaa syytä ja lähes kolmannes vammautuu öisin karsinassaan. Noin kolmasosalla unihäiriöhevosista on tällä hetkellä sairauksia tai vammoja.
Linkki uudesta suomalaisesta hevosten oppimistestistä kertovaan videoon