Hevosen polvet ruvella aamulla karsinassa? − selittämätön horjahtelu, kaatuilu ja öisin syntyvät vammat kielivät unihäiriöstä
Suuri joukko tutkijoita selvittää, mistä pitkäkestoinen REM-unen puute hevosella johtuu ja miten se vaikuttaa hevosen hyvinvointiin, käytökseen ja oppimiseen.Tilaajalle
Laaja suomalainen hevosten unitutkimus on edennyt vaiheeseen, jossa tutkimusaineisto on koossa ja datan analysointi meneillään. Kuva: Hevosten unitutkimuksen arkistoVideolla hevonen seisoo karsinassaan yöllä. Sen päähän on kiinnitetty useita antureita, jotka mittaavat, mitä sen aivoissa ja lihaksissa tapahtuu. Hevonen nuokkuu alahuuli lerpattaen. Sitten se vajoaa syvään uneen – ja kaatuu polvilleen.
Miksi hevonen ei ollut mennyt makuulle? Missä on häiriö? Löytyykö hevoseen itseensä ja ympäristöön liittyviä tekijöitä, jotka selittävät hevosen unihäiriöitä? Miten uniongelmat vaikuttavat hevosen oppimiseen ja käytökseen? Miten makuutilan vaikuttaa hevosen lepoon ja uneen? Muun muassa näitä kysymyksiä tutkijat pohtivat suomalaisessa Unihepo-tutkimushankkeessa.
Hankkeen osa-alueita ovat unen merkitys hevosen hyvinvoinnille, unihäiriöiden syntyyn vaikuttavat tekijät ja häiriöiden merkitys hevosen oppimiseen sekä käyttäytymiseen. Tutkimusta tehdään Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa. Vuonna 2022 alkaneen ja maaliskuussa 2025 päättyvän tutkimuksen päärahoittaja on maa- ja metsätalousministeriö.
Eläinlääketieteellisen tiedekunnan apulaisprofessori Anna Mykkänen toteaa hankkeen alustavia tuloksia esitellessään, että tällä hetkellä kysymyksiä on paljon. Hankkeessa on tehty kenttätutkimukset unihäiriöiden vaikutuksesta hevosen oppimiseen sekä kuivikkeiden määrän merkityksestä hevosten makuu- ja uniaikoihin. Lisäksi hevosenomistajille tehtiin kansainvälinen kyselytutkimus, johon saatiin 1800 hevosenomistajan vastaukset.
”Hevosen unihäiriöistä kertovat selvästi horjahtelu ja kaatumiset ilman syytä sekä oudot öiset vammat.” Laura Hänninen
Tutkimusryhmässä mukana oleva dosentti Laura Hänninen Helsingin yliopiston eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskuksesta kertoo, että valtavasti vastauksia kerännyt kyselytutkimus kirkasti, että tutkimuksessa ollaan oikealla polulla.
”Hevosen unihäiriöistä kertovat selvästi horjahtelu ja kaatumiset ilman syytä sekä oudot öiset vammat.”
Hänninen toteaa, että kyselytutkimuksessa 1800 hevosen omistajat epäilivät unihäiriötä viidellä prosentilla hevosista, eli 96 yksilöllä. Tyypillisen unihäiriöistä kärsivän hevosen profiilikin saatiin vastausten perusteella hahmoteltua.
Unihäiriöistä kärsii usein yli 13-vuotias, kookas eli yli 160-säkäinen harrastehevonen. Näistä liki puolet kaatuilee ilman selitettävissä olevaa syytä ja lähes kolmannes vammautuu öisin karsinassaan. Lisäksi kolmasosalla hevosista on tällä hetkellä sairauksia tai vammoja.
”Tämä päätelmä on karkea tilastollinen alustava tulos unihäiriötekijöistä”, Hänninen sanoo.
Hän toteaa, että usein juuri öiset, selittämättömät vammat ovat saaneet omistajat epäilemään, että hevosella on unihäiriö.
”Ensimmäisenä on selvitettävä karsinaolosuhteet ja muutokset hevosen pito-olosuhteissa.” Laura Hänninen
Hevonen tarvitsee sikeää REM-unta hyvin vähän, vain joitain kymmeniä minuutteja vuorokaudessa, mutta evoluution myötä sille on kehittynyt kyky lykätä REM-unta jopa viikkoja ja nukkua vain kevyempää unta seisaallaan. REM-unessa lihakset rentoutuvat täysin, joten sitä hevonen pystyy nukkumaan vain makuullaan. Jos uupunut hevonen seisaallaan vajoaa REM-uneen, se kaatuu tai vähintään horjahtaa.
Tässä vaiheessa tutkimusta Laura Hänninen esittää valistuneen arvauksen siitä, että evoluutiossa kehittynyt REM-unettomuuden mekanismi lyhytaikaiseen selviytymiseen saattaa jäädä joillekin yksilöille päälle. Syitä tähän ei vielä ole saatu selville. Tutkijat pohtivat, mitä voidaan tehdä niiden hevosyksilöiden eteen, jotka eivät käy makuulle päästäkseen syvään uneen.
”Ensimmäisenä on selvitettävä karsinaolosuhteet ja muutokset hevosen pito-olosuhteissa. Hevosen unihäiriö on monisyytekijäinen ongelma. Omistajan ei pidä heittää kirvestä kaivoon, vaan ensin selvittää, mitä itse pystyy tekemään.”
Hänninen vinkkaa hevosenomistajia tekemään karjapuolelta tutun pehmeystestin hevosen karsinassa.
”Testaa, pystytkö pudottautumaan suoraan polvillesi kuivikkeiden päälle ja jos pysyt siinä paikallasi 15 sekunnin ajan, kastuvatko polvesi? Jos ihminen ei tähän hevosensa makuupaikassa pysty, voidaanko mitenkään ajatella, että alusta olisi riittävän pehmeä isoille eläimelle”, hän kysyy.
Dosentti kertoo toivovansa, että tulevaisuudessa päästään myös lääkekokeisiin niillä hevosilla, jotka eivät makaa karsinoissaan.
”Lääkekokeen tarkoitus olisi saada eläin käymään makuulle. Ison osan unihäiriöhevosista on nähty piehtaroivan, mutta jostain syystä ne eivät käy makuulle nukkuakseen.”
”Tulokset olivat odotettuja ja ne osoittavat, että alustan pehmeydellä on merkitystä hevosen hyvinvointiin.” Heli Suomala
Tutkimusryhmässä mukana oleva väitöskirjatutkija Heli Suomala toteaa, että hevoset lepäävät ja nukkuvat makuulla vähemmän niille epäoptimaalisissa olosuhteissa. Suomala tutki hankkeessa eri paksuisten turvealustojen vaikutusta hevosten nukkumiseen Kiuruveden Hingunniemen opetustilalla. Lisäksi kokeessa testattiin ruokohelpipellettiä mahdollisesti tulevaisuudessa yleistyvänä kuivikkeena.
Turvekuivituksen paksuus oli kolmen viikon jaksoissa vaihdellen viisi tai 15 senttiä. Karsinoissa ei ollut kumimattoja. Valvontakamerat nauhoittivat hevosten makuukäytöstä karsinoissa kello 16:n ja aamukuuden välisen ajan.
Ohuelle kuivikkeelle hevoset kävivät harvemmin makuulle ja niillä havaittiin vähemmän unenkaltaista, lihakset rentona makuulla tapahtuvaa lepoa viiden sentin kuivikealustalla. Ero oli merkittävä, sillä REM-unen kaltaisia jaksoja hevoset vetelivät pehmeällä patjalla keskimäärin neljä kertaa yön aikana, yhteensä yli kymmenen minuutin verran. Ohuella kuivituksella syvä uni jäi noin kymmenesosaan tästä.
”Tulokset olivat odotettuja ja ne osoittavat, että alustan pehmeydellä on merkitystä hevosen hyvinvointiin”, Suomala toteaa.
Hän toteaa, että ruokohelpipelletin kenttätutkimuksen tuloksia puretaan parhaillaan ja tietoa siitä jaetaan heti kun tulokset ovat valmiit.
Unihepo-hankkeen seminaari julkaistaan vapaasti katsottavaksi Hevosten unitutkimuksen Facebook-ryhmään.
Lisätietoja hevosten unitutkimuksesta Helsingin yliopiston sivulla
- Osaston luetuimmat
