

Helsingin yliopistossa on meneillään hevosten unitutkimushanke, jonka tutkijoista yksi on väitöskirjaa tekevä ELL Iina Brotherus. Hän kertoo, että tutkimuksessa selvitetään unihäiriöiden merkitystä hevosen hyvinvoinnille aivosähkökäyrän ja polysomnografian, käyttäytymismuuttujien ja oppimistestien avulla.
Tutkimukseen on osallistunut kymmenen suomalaishevosta ja niiden jokaisen verrokkihevoset. Verrokit asuvat samanlaisissa oloissa samalla tallilla kuin tutkimushevoset. Kaikille 20:lle hevoselle on tehty samat mittaukset tutkimuksessa, jonka aineisto alkaa olla koossa muutamia mittauksia ja omistajille vielä joulunaikaan tehtävää sähköistä kyselyä lukuun ottamatta.
”Kaikilta on otettu laajat verinäytteet ja tehty neurologinen sekä ortopedinen tutkimus. Aivo- ja sydänsähkökäyriä on mitattu. Hevosia kuvataan kahdella kameralla omassa karsinassaan vähintään kahden perättäisen yön ajan. Omistajilta on kyselty tarkasti taustatekijöitä”, Brotherus kertoo.
Aivosähkökäyrän avulla pystytään tulkitsemaan hevosen aivojen sähköistä toimintaa. Käyrästä tutkijat näkevät, miten unen eri vaiheet hevosilla esiintyvät.
Pitkäkestoisesta syvän, eli REM-unen puutteesta hevosilla ei ole Brotheruksen mukaan olemassa paljoa tutkimustietoa, mutta tässä tutkimuksessa siitä saataneen lisätietoa.
”Selvitämme, miten pitkäkestoinen REM-unen puute voi vaikuttaa hevosen hyvinvointiin, käyttäytymiseen ja oppimiseen. Ihmisillä univajeen tiedetään aiheuttavan väsymystä, masennusta, ärtyneisyyttä sekä oppimis- ja muistivaikeuksia. Uskomme, että hevosilla REM-unen puute voi aiheuttaa vastaavaa, mutta tutkimustuloksia vielä odotellaan.”
Parhaillaan tutkimuksessa on menossa hevosten unikäyttäytymisen luokittelu. Brotherus kertoo, että hevosia videoidaan karsinassa yöaikaan, ja materiaalista luokitellaan muun muassa paikallaanseisomisaika, liikkuminen, piehtarointi, kaulan asento ja liike. Myös stereotyyppinen käyttäytyminen kuten puun purenta ja kutominen, horjahtelu, karsinan seinään nojailu ja makaamiskäyttäytyminen saavat omat luokittelunsa.
”Kaikki hevoset, joilla on havaittu uniongelmia, kaatuilevat ja horjahtelevat yöllä. Aina omistaja ei ole tietoinen unihäiriöistä ja terveeksi ajateltu hevonen saattaa olla kaatuilija.”

Hevosenomistajat ovat tutkimuksen haastatteluissa kertoneet erilaisista ilmiöistä, joiden perusteella alkoivat epäillä, että heidän hevosensa eivät mahdollisesti saa riittävästi unta.
”Tyypillisiä omistajien kertomia löydöksiä ovat muun muassa hevosen nukahtelu ja horjahtelu − jopa kaatuminen − epätavallisissa tilanteissa, etujalkojen vuohis- tai polvinivelten kohdalla tai turvassa olevat ruhjeet tai ruvet, sekä se, että hevonen ei nuku makuultaan, vaikka saattaa kyllä käydä piehtaroimassa.”
Oppimistestillä tutkitaan univajeesta kärsivien hevosten oppimiskykyä käänteisen oppimisen testillä. Iina Brotherus kertoo, että tutkimushevosten oppimistestaukset ovat parhaillaan käynnissä ja ne tehdään tätä tutkimusta varten kehitetyllä testillä. Tutkimuksen lähtökohtana on oletus, että oppiminen on unihäiriöistä kärsiville hevosille vaikeampaa ja tämä halutaan oppimistestillä varmistaa.
Nyt jokainen hevosenomistaja, joka epäilee oman pollensa potevan univajetta, haluaa tietää, mitä unihäiriölle on tehtävissä?
”Ei ole vielä tieteellistä tietoa annettavaksi, mutta omana tuntumanani kehottaisin varmistamaan, että hevosen makuupaikka on riittävän tilava ja pehmeäpohjainen, jotta sillä olisi mahdollisuus rauhassa käydä makuulle nukkumaan. Jos unihäiriöitä on havaittu, kannattaa tutkituttaa hevonen, ettei sillä ole kipuja tai muita syitä, jotka saattavat estää sitä makaamasta tai nukahtamasta.”
Brotherus korostaa, että unihäiriöt vaikuttavat olevan monisyisiä ongelmia, joiden selvittelyyn tarvitaan monen alan ammattitaitoa.
Linkki hevosten unitutkimuksen verkkosivuille, josta joulun jälkeen löytyy kaikille hevosten omistajille avoin kysely.
Hevonen nukkuu 2,5−5 tuntia vuorokaudessa joko seisten tai maaten. Riittävä uni ja lepo ovat merkittäviä hyvinvointitekijöitä.
Hevonen pystyy nukkumaan seisaallaan toisen takajalan polvensa lukiten.
REM-eli vilkeuneen vaaditaan, että hevosen kaikki lihakset ovat rentoina ja se on makuulla.
Syitä sille, että hevonen ei käy makuulle nukkumaan, voivat olla esimerkiksi tilanpuute, sopivan nukkumispaikan puute, kova tai märkä alusta sekä kipu ja krooniset sairaudet.
Jos ympäristötekijät ovat haastavat tai vaihtuvat, hevonen pystyy lykkäämään REM-unta jopa kuusi viikkoa ja palautumaan siitä vielä normaaliksi.