

Antti Teivainen oli melko tarkalleen viisitoista vuotta sitten paikalla Ypäjän varsahuutokaupassa. Huippuohjastaja osallistui useammankin varsan huutoon, mutta erityisen huomion kiinnitti hyvärakenteinen tammavarsa nimeltä Bosses Lily.
”Se vaan pisti silmään, vaikka oli pienikokoinen. Sillä oli hyvä rakenne. Se oli itsellekin kyllä heräteostos. Koivusen Harrin kanssa huudettiin muutama huuto, mutta hinta jäi 2 500 euroon. Loppu on historiaa.”
Teivaisella on teoria, miksi hyvältä näyttävän varsan hinta jäi suhteellisen edulliseksi.
”Olen pohtinut sitä halpuutta. Juuri ennen Bosses Lilyä esillä oli enemmän kohua herättäneitä varsoja. Jäi sellainen tunne, että se oli sellainen suvantovaihe, ja Lilli jäi varjoon. Kansa keskittyi muuhun, kun pariakin hevosta oli huudettu tätä ennen enemmän.”
Bosses Lily on Teivaiselle siinäkin mielessä tärkeä hevonen, että se opetti valmentajalleen kärsivällisyyttä.
”Tammalla oli oma luonteensa ja omat oikkunsa. Joskus se ei antanut kiinni, tai ei muuten vaan ollut sillä tuulella, että olisi treenipäivä. Uransa aikana se sairastelikin välillä. Aina kuitenkin ajattelin, että niin hyvää hevosta kannattaa odottaa.”
Huutokaupan jälkeen Bosses Lily kasvoi voimakkaammin. Ajan myötä hevonen alkoi herättämään yhä suurempia odotuksia.
”Siitä tuli lopulta hyvänkokoinen hevonen. Lopullisesti vakuutuin hevosen kyvyistä sen avausstartissa kolmivuotiskauden alussa. Vermossa oli oikein raskaat olosuhteet. Ratahyvityskin taisi olla 4-5 sekunnin luokkaa, ja rata oli ihan kuravelliä. Mietin hetken, ajanko ollenkaan sitä lähtöä.”
”Tamma meni voltin radalta viisi keulaan, ja voitti tosi helposti. Ajattelin, että jummi jammi, tässä on hevonen. Se valkeni ensimmäisessä startissa.”
”Ajattelin, että jummi jammi, tässä on hevonen. Se valkeni ensimmäisessä startissa.”
Teivainen kertoo, että joskus myöhemmällä uralla tamma hieman nirsoilikin kelistä, mutta sääolosuhteilla ei sinänsä ollut vaikutusta sen menestykseen.
Kriteriumin karsintalähtönsä Bosses Lily voitti. Teivainen sai finaaliin lähtöradaksi ykkösen eli sisäradan. Finaalissa tamma juoksi lähtöä johtaneen, Markku Niemisen valmentaman Quite An Avengerin selässä.
”Olisin saanut pidettyä keulat lähdössä. Markulla oli ennakkoon hyvä ja vahva hevonen. Ajattelin, että Markku varmaan käyttää matkalla hevosen parhaita ominaisuuksia, ja selässä on hyvä paikka ajaa. Tuomas Korvenojan Nostromo oli johtavan ulkopuolella, ja minulla oli hyvä paikka seurata tilannetta ja sitä hetkeä, että luukut aukeaisivat Lillille.”
Kun tilat aukesivat, Bosses Lilyn vauhti oli loppusuoralla aivan omaa luokkaansa. Teivaisen tuuletus oli harvinaisen riehakasta sorttia.
”Hevoselta irtosi tosi halukas kiri. Yllätyin voiton helppoutta, se oikein lensi loppusuoraa. Siinä tuli hyvät fiilikset itsellekin. Tunteet purkautuivat, oli niin mahtava juttu omalla hevosella ja omalla valmennettavalla.”
Kriteriumin voiton jälkeen Teivaisen odotukset tamman neljävuotiskaudesta olivat korkealla. Hevonen starttasi ennen kauden päätähtäimen Derbyn starttia kolme kertaa, ja tuntui valmentajansa käsiin tosi hyvältä. Ennen karsintoja kerääntyi ylle kuitenkin tummia pilviä.
”Hevonen loukkasi pinnallisen koukistajajänteen. Lämmitin hevosen Derbyn karsinnoissa, ja katsottiin sitä eläinlääkärin kanssa. Päätin kaksi minuuttia ennen karsintoja, että jätän hevosen pois. Se on kovimpia päätöksiä, mitä olen tehnyt hevosen suhteen ravikilpailuissa. Se harmitti tosi paljon.”
Tapauksen jälkeen Teivainen vei hevosensa viipymättä eläinlääkäri Jukka Houtulle tutkittavaksi.
”Jukka totesi, että oli hyvä, ettet ajanut sitä lähtöä. Sen jälkeen pidettiin pitkä tauko, ja saatiin alusta asti ruveta valmentamaan hevosta uudestaan. Yleensä hyvät hevoset tulevat takaisin. Bosses Lilyn ura jatkui siitä hyvin.”
Bosses Lilyn kilpaura jatkuikin kymmenvuotiaaksi asti. Tamma voitti mm. St Legerin ja Käpylä Grand Prix’n. Hienon ravurin ura käsitti 108 starttia, joista voittoon päättyi 26. Rahaa tamma keräsi lähes 280 000 euroa. Ei huonosti kahden ja puolen tonnin tammalta.
”Myöhemmin uralla vaivat eivät olleet pinnassa. Parasta on, että ikäluokkalähtöjen ja vaivojen jälkeen hevonen nousi avoimelle tasolle. Kyllä se kertoi tärkeimmän Lillin luokasta”, Teivainen kehuu.

Kilpauran jälkeen Bosses Lily on osoittautunut myös hyväksi periyttäjäksi. Sen esikoinen Lil Runner (So Perfect) voitti viime syksynä Teivaisen käsistä Kriteriumin emänsä lailla. Teivainen möi oriin ennen Kriteriumia Einari Vidgrén Oy:lle.
”Siitä tuli makeaa mahan täydeltä kasvattajan kannalta. Möin juhannuksen aikoihin varsan Vidgréneille. Se teki hienon kolmivuotiskauden, vaikka oli kaksivuotiaana vielä laiska ja lapsellinen. Kolmivuotiaana alkoi tuntumaan, että hyvä aihio on tässäkin, ja loppukesää kohden kunto nousi kohisten.”
Bosses Lily oli välillä liisattuna Kalle ja Liisa Savolle, jotka halusivat tammasta yhden varsan.
”Tällä hetkellä tamma on kantavana Brad de Weluvesta. Calgary Gamesin kanssa kävi huono tuuri, sillä tamma loi sen varsan. Tuli yksi välivuosi. Kallelta olen kysellyt konsulttiapua jalostushommissa.”
”Lillin kaikki varsat ovat hienoja. Emä periyttää omaa ravivarmuuttaan ja hyvää liikettään jälkeläisilleen. Kaiken muun hyvän lisäksi tamma on vielä hyvä periyttäjäkin”, Teivainen riemuitsee.