

Pasi Ollikainen ei ole menettänyt uskoaan suomalaiseen raviurheiluun. Kohta parikymmentä vuotta hevosenomistajana ollut mikkeliläinen hankki kaksi varsaa Lahdessa pidetystä varsahuutokaupasta.
Mukaan tarttuivat numerolla 59 Bradley Orden (Brad de Veluwe – Lil Wonder) sekä numerolla 67 Smokehill Iceman (Seven and Seven – Enchilada Ås).
”Ei minun itseasiassa pitänyt huutaa yhtään hevosta. Hintataso oli kuitenkin sellainen, etten malttanut olla huutamatta varsoja. Ennen huutokauppaa minulla ei ollut kuin puolitoista hevosta, ja se määrä alkoi olla huolestuttavan vähän. Tilanne korjaantui sitten kertaheitolla”, Pasi Ollikainen hymähti.
Hevosenomistamisen lisäksi Ollikainen oli aiemmin aktiivinen raviurheilun järjestöelämässä. Pitkän työuran ennen eläkkeelle jäämistään tilitoimistoalalla tehnyt Ollikainen ehti istua useammankin raviradan hallituksessa.
Lisäksi hän sponsoroi yritystensä kautta useita raviratoja. Vaikka luottamustoimet ovat taakse jäänyttä elämää, seuraa Ollikainen edelleen mielenkiinnolla suomalaista ravipolitiikkaa ja taloudellisia kuvioita.
Ollikainen uskoo suhtautuvansa suomalaisen raviurheilun tulevaisuuteen myönteisemmin kuin valtaosa harrastajista. Hän ei koe raviurheilun aseman olevan uhattuna, vaikka pelimarkkinat siirtyvätkin lisenssimarkkinoiden piiriin ensi vuoden heinäkuussa.
Syyskuun alun budjettiriihi vahvisti Ollikaisen uskoa raviurheilun tulevaisuuteen.
”Minusta 28 miljoonan rahoitus ensi vuodelle oli myönteinen signaali raviurheilulle. Sehän oli itseasiassa enemmän, mitä aiemmin luvattiin. Ja ovathan useat politiikot eri puheenvuoroissaan korostaneet hevostalouden tukemisen tärkeyttä siirtymäkauden aikana. Eli raviurheilun perusrahoitus on kunnossa.”

Raviurheilulla ei kuitenkaan ole Ollikaisen mukaan varaa jäädä lepäämään laakereilleen. Lisenssimarkkinoiden myötä raviratojen on otettava lisää vastuuta omasta taloudenpidosta. Kokenut talousalan ammattilainen ei pidä itsestään selvänä kaikkien raviratojen pysyvän toiminnassa tulevaisuudessa.
”Kyllähän osalla raviradoista on suuria haasteita talouden kanssa. Ravipäivien määrä ei tule ainakaan lisääntymään lähiaikoina. Ratojen on pakko löytää erilaisia alueellisia yhteistyömuotoja ja ylipäänsä oltava parempia markkinoimaan toimitilojaan alan ulkopuoliseen toimintaan.”
Samalla Ollikainen näkee myös raviratojen tilanteessa mahdollisuuden. Hän näkee, että raviradoilla on lisenssimarkkinoihin siirtymisen jälkeen otollinen tilaisuus uusasiakashankintaan. Tai pakko, kuten Ollikainen sen muotoilee. Hänen mukaansa alan ei ole mahdollista jäädä odottelemaan alan oman Hippos ATG oy:n pelimyynnistä syntyviä tuottoja alan rahoittamiseksi.
”Siirryttäessä lisenssimarkkinoihin pitää kaiken järjen mukaan myös raviratojen tulonhankinnan vapautua lopullisesti. Raviurheilua ja raviratoja pitää voida markkinoida ja niiden pitää voida tehdä erilaisia yhteistyösopimuksia ilman että se vähentää toimintatukea.”

Yksittäisellä raviradalla on Ollikaisen visiossa paljon nykyistä suurempi vaikutusvalta omaan taloudelliseen tilanteeseensa. Alueellisen raviradan olemassaolo riippuu tulevaisuudessa hyvin pitkälti siitä, kuinka se saa palautettua jalansijan alueen elinkeinoelämän sekä suuren yleisön silmissä. Ollikainen muistuttaa, että uusasiakashankinta vaatii paljon työtä.
”Ihan samat lainalaisuudet pätevät kuin ennenkin. Meidän on saatava yhteistyökumppanit tuomaan omia asiakkaitaan raveihin paikan päälle. Ei riitä, että myydään lähtö sponsorille, vaan siihen on pystyttävä paketoimaan ihan alkajaisiksi iso määrä ravintola-asiakkaita. Sitä kautta saadaan tuottoja raviradalle.”
Lisenssimarkkinaan siirtymisen lisäksi suomalaisen raviurheilun rakennetta muuttaa ensi vuonna toimintansa aloittava valtakunnallinen raviurheilun markkinointiyhtiö.
Pasi Ollikaisen mukaan yhtiö edesauttaa omalta osaltaan raviurheilun tulonmuodostusta. Sateentekijäksi siitä ei kuitenkaan ole.
”Keskusjärjestövetoinen markkinointiyhtiö auttaa varmasti paljon suurtapahtumien kuten Kuninkuusravien yhteistyökumppanihankintaa. Varmasti markkinointiyhtiön kautta voidaan saada valtakunnallisiakin sponsoreita raviradoille. Mutta edelleen yksittäisellä raviradalla on todella iso vastuu omasta tulonhankinnastaan”, Ollikainen painottaa.
Pelkästään asiakkaiden raveihin tuomisella ei raviurheilu käänny nousuun. Ollikainen toivoisi ravitapahtuman olevan tulevaisuudessa erilainen kuin nykyään.
”Ei minulla ole mitään patenttivastausta millainen ravitapahtuman pitäisi tulevaisuudessa olla. Mutta rehellisyyden nimissä ei ravitapahtuma ole uudistunut juuri lainkaan niiden vuosien aikana kun minä olen ollut mukana. Toki hevonen on olennainen asia, mutta ei ravitapahtuma pysty tukeutumaan pelkästään hevoseen”, Pasi Ollikainen muotoilee.