

Ruotsin pääravirata Solvalla saa huhtikuun alussa uuden toimitusjohtajan, kun norjalainen Per Olav Andersen astuu radan ruoriin. Aiempi toimitusjohtaja Jörgen Forsberg lopetti toimessaan viime syksynä seitsemän vuoden rupeaman jälkeen.
Andersen on jo kolmas vuonomaan edustaja Solvallan johdossa viimeisten viidentoista vuoden aikana. Ensin Tore Fyrand johti Solvallaa vuosina 2010–2013 ja hänen jälkeensä Jens Petter Stenseth vuosina 2013–2016.
Per Olav Andersen siirtyy Solvallan toimitusjohtajaksi Lillehammerin olympiakylän toimitusjohtajan paikalta. Hänen tehtävänään on ollut kasvattaa vuoden 1994 talviolympialaisten kisapaikoiksi rakennetun kokonaisuuden käyttöastetta.
”Tänä talvena järjestämme viiden eri talvilajin maailmancup-tason kilpailut”, Andersen selvittää.
Nyt 54-vuotiaan Andersenin työkokemus on monipuolinen. Viime vuosikymmenellä hän toimi pari vuotta Norjan ja Ruotsin rajalla sijaitsevan Momarkenin raviradan toimitusjohtajana. Lisäksi hän on ehtinyt toimia Norjan ylimmällä sarjatasolla pelaavan Lillehammerin jääkiekkojoukkueen toimitusjohtajana. Pisimmän työuransa Andersen on kuitenkin tehnyt norjalaisen TV-ohjelma Allsang på gransenin ideoijana ja tuotannosta vastaavana.
”Toivottavasti pystyn hyödyntämään omasta mielestäni melko laaja-alaista työkokemustani Solvallassa. En epäröinyt hetkeäkään tarttua Solvallan tarjoamaan haasteeseen.”
Raviurheilulla on ollut aina iso merkitys Andersenin elämässä. Hän alkoi käydä raveissa jo pikkupoikana, ja raviradat sekä pelipisteet ovat tulleet hänelle tutuiksi.
”Tapahtuma, ihmiset ja hevosten läheisyys ovat aina kiinnostaneet minua enemmän kuin pelaaminen. Olen ollut sellainen pienten pelien pelaaja”, Andersen kuvailee.
Kuten kaikissa muissakin Pohjoismaissa, myös Ruotsissa ravien yleisömäärät ovat olleet laskusuunnassa jo vuosikymmenten ajan. Vaikka monen suomalaisen mielikuva Solvallasta on täpötäysi Elitloppet-viikonlopun hornankattila, normaalisti Ruotsin pääradan katsojaluvut ovat huomattavan alhaisia.
Radan tuleva toimitusjohtaja ei kuitenkaan ole menettänyt toivoaan yleisön takaisin houkuttelemiseksi.
”Enhän minä tätä työtä olisi hakenut ja ottanut vastaan, jos en uskoisi asioiden olevan muutettavissa”, Andersen naurahtaa.
”On saatava aikaiseksi sellainen tunnelma ja ilmapiiri, että ihmiset haluavat tulla paikan päälle kotiin jäämisen sijaan.”
Andersen pitää jääkiekkoa ja mäkihyppyä hyvinä esimerkkeinä siitä, että yleisö voi löytää myös paikan päälle hyvästä TV-tuotteesta huolimatta.
”Ruotsin jääkiekkoliiga SHL:ssäkin on hyvin porukkaa paikan päällä, vaikka kaikki ottelut televisioidaan. Sama asia on mäkihypyssäkin. Sitä on mukava katsoa kotisohvalta, mutta itse tapahtuma kuitenkin voittaa television.”
Samalla Andersen painottaa, että raviurheilun on uskallettava muuttua, eikä jäädä jälleen kiinni vanhoilliseen ajatteluun.
”Ei minulla ole mitään yksittäisiä ässiä hihassa, mutta ei asioita voida enää tehdä kuten on aina tehty. Peliyhtiö ATG:n, keskusjärjestön ST:n sekä yksittäisten ratojen on yhdessä istuttava neuvottelupöytään.”
Andersen haluaisi kehittää ravitapahtumaa jääkiekko-ottelun suuntaan. Jääkiekko-ottelu kestää taukoineen tavallisesti kahdesta tunnista kahteen ja puoleen tuntiin.
”En sano suoraan, että ravien pitäisi kopioida jääkiekko-ottelun konsepti, mutta siitä voidaan ottaa oppia. Jääkiekossa on kolme melko intensiivistä erää, joiden aikana tapahtuu jotakin koko ajan, ja niiden välissä pari erätaukoa”, hän summaa.
”Jääkiekossa katsojien mielenkiinto säilyy koko ajan. Ravitapahtuma on liian pitkä ja välissä on liian pitkiä taukoja, joiden aikana ei tapahdu mitään.”
Samalla Andersen painottaa myös, että raviratojen on vieläkin enemmän panostettava puitteisiin ja asiakkaiden palveluihin.
”Solvallassa on tehty jo nyt paljon puitteiden eteen, ja tehdään vastaisuudessakin. Meidän on pystyttävä hyödyntämään teknisiä ratkaisuja paljon nykyistä paremmin asiakkaiden palvelemiseen. On saatava aikaiseksi sellainen tunnelma ja ilmapiiri, että ihmiset haluavat tulla paikan päälle kotiin jäämisen sijaan.”

Andersen kaipaa raviurheiluun myös entistä suurempaa yhtenäisyyden tunnetta sekä kansansuosikkeja. Jälleen esimerkkinä on jääkiekko, jossa fanit kannattavat tiettyjä joukkueita, joiden yksittäiset pelaajat ovat idoleita.
Andersen kertoo ilahtuneensa, kun Ruotsin kaikkien aikojen voitokkain raviohjastaja Björn Goop oli vastikään vieraana SVT:llä näytettävässä supersuositussa Carina Bergfeldt -keskusteluohjelmassa. Ohjelma kerää säännöllisesti yli miljoona katsojaa.
”Ei tämä ole mikään uusi idea, mutta meidän pitäisi saata sekä kaksijalkaisia että nelijalkaisia raviprofiilejamme entistä paremmin suuren yleisön tietoisuuteen. Ainoastaan sitä kautta voimme rakentaa yhteisöllisyyttä ja fanikulttuuria lajin ympärille.”
Andersenilla on vielä pari kuukautta töitä tehtävänä vanhassa työpaikassaan. Hän odottaa innolla Solvallaan siirtymistään.
”Lillehammerissa on vielä parit isot kilpailut järjestettävänä, mutta etsimme parhaillaan asuntoa Tukholmasta”, hän kertoo.
”Olen paikan päällä jo maaliskuun lopun 75-finaaleissa. Solvallassa on todella ammattitaitoinen ja rutinoitunut henkilökunta, joten pääsen mukaan todella hyvään joukkueeseen. Esimerkiksi tämän vuoden Elitloppetissa olen lähinnä katseluoppilaana.”
Kolme viikkoa Elitloppetin jälkeen Andersen suuntaa Suomeen, tarkemmin sanottuna Mikkeliin. Intohimoinen suunnistaja on parin vuoden tauon jälkeen mukana Jukolan viestissä. Andersen on ollut Jukolan viestissä mukana monta kertaa, ja hän suuntaakin Mikkelin metsiin realistisin ajatuksin.
”En ole pariin vuoteen ehtinyt Jukolaan, mutta nyt olen aloittanut kunnon rakentamisen Jukolaa ajatellen. Meillä on sellainen yli viisikymppisten miesten joukkue, eli suunnistusvauhdin voi jokainen itse päätellä”, nauraa Andersen.
Andersen nostaa Jukolan viestitapahtuman esiin onnistuneena tuotteena.
”Jukolan yössä on aivan omaa taikaansa, jonka haluaa kokea kerta toisensa jälkeen. Tapahtuma on osattu rakentaa vuosien saatossa oikein.”